YEL-myytit osa 2: totta vai tarua

Yrittäjien YEL-vakuutukseen liittyy useita harhaluuloja, jotka elävät sitkeästi ja saavat keskusteluissa helposti tuulta purjeisiinsa. Blogisarjan ensimmäisessä osassa pohdimme, onko sukanvarsi YEL-vakuutusta parempi sijoituskohde, pureuduimme siihen, maksavatko yrittäjät työntekijöitä enemmän, mutta saavat vähemmän vastinetta rahoilleen sekä käsittelimme eläkkeen kertymistä.

Nyt katsomme miten kahdelle uudelle myytille käy: murretaanko ne ehdoitta vai selviävätkö ne myytinmurtajasta läpi.

Eläkeneuvontapäällikkö ja myytinmurtaja Satu Saulivaara pistää blogisarjassa YEL-myytit testiin.

Myytti 1: Yrittäjä ei voi sairastaa

Yrittäjän sairastuminen voi olla kova kolaus yritykselle ja pahimmassa tapauksessa tarkoittaa vähintäänkin väliaikaisen lapun lyömistä luukulle. Moni yrittäjä tekeekin töitä sairaana, koska kokee ettei ole varaa eikä mahdollisuutta olla poissa töistä.

Ikävä kyllä tässä yhtälössä on useitakin heikkouksia. Työskentely sairaana on aina tehottomampaa kuin täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Joistakin sairauksista saattaa myös tulla ikäviä jälkitauteja. Mitä nopeammin yrittäjä tervehtyy, sitä pikemmin hän on täydessä pelikunnossa ja voi taas täysillä keskittyä yrityksensä pyörittämiseen.

Yrittäminen on aina riski ja siihen liittyvät riskit tulisi voida minimoida. Sairastuminen puolestaan on riski, jonka toteutuminen konkretisoituu lähes jokaisen yrittäjän kohdalla jossakin vaiheessa. En halua maalata piruja seinille, mutta niinkin vähäpätöinen asia kuin kausiflunssa saattaa kaataa sitkeimmänkin yrittäjän sairasvuoteelle.

Mikä siis neuvoksi? Kiteytän asian näin: varaudu ennalta. Pidä huolta itsestäsi ja varmista riittävä palautuminen työpäivien jälkeen. Älä jätä omaa terveyttäsi ja siitä huolehtimista yritystoimintasi varjoon. Työterveyshuollon järjestäminen yrittäjälle itselleen ei ole pakollista, mutta usein hyvänä apuna sekä ennaltaehkäisemässä sairauksia että varmistamassa hyvän ja nopean hoidon sairauden sattuessa.

Mieti ennalta voiko osan töistäsi jäädyttää, jos sairastut. Jos ei voi, huolehdi varamiehityksestä. Anna säännöllisesti muutama ajatus YEL-vakuutuksellesi: onko YEL-työtulosi ajan tasalla? YEL-työtulosi on Kelan maksaman sairauspäivärahan perusteena. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että YEL-työtulosi on sellaisella tasolla, että se turvaa toimeentulosi sairastumisen sattuessa. Kun toimeentulosi on taattu sairausloman aikana, yrityksesi säästää palkkamenosi ja mahdollistaa näin varamiehen palkkaamisen.

Myytin ratkaisu: Tämä myytti sekä vahvistetaan että murretaan. Jos yrittäjä ei ole varautunut ennalta sairastumiseen, se voi aiheuttaa hyvinkin hankalan tilanteen yrityksen toiminnan jatkumiselle ja ison loven yrittäjän omaan toimeentuloon.

Ikävä kyllä sairastuminen ei kysy lupaa vaan tulee kutsumatta. Huolehtimalla ennalta yritystoiminnan jatkumisesta ja omasta toimeentulosta sairastumisen varalta, yrittäjän on mahdollista ottaa tämä ikävä, kutsumaton vieras vastaan. YEL-työtulo vaikuttaa suoraan yrittäjän sairausajan toimeentuloon. Kelan sairauspäiväraha paikkaa lyhytkestoisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.

Lisäksi jos työkyvyttömyys pitkittyy, on yrittäjällä mahdollisuus hakea apua ammatillisesta kuntoutuksesta tai hakea työkyvyttömyyseläkettä. YEL-vakuutus ei siis ole pelkkä sijoitus hamassa tulevaisuudessa siintäviin eläkepäiviin vaan kulkee yrittäjän rinnalla ja turvana koko yritystoiminnan ajan.

Myytti 2: Ammatillinen kuntoutus ei sovi yrittäjille

Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa sitä, että työkyvyn heikentyessä työeläkeyhtiön tukemana muokataan työtehtävää tai ammattia siten, että työelämässä jatkaminen tai sinne palaaminen sairausloman jälkeen on mahdollista terveyden heikentymisestä huolimatta.

Tyypillisimmin kuntoutus on työkokeilua. Jos nyt vaikka miettii syöpää, se ikävä kyllä on sairaus, johon voi sairastua kuka tahansa, milloin vain – ikään katsomatta. Syöpä ei onneksi kuitenkaan merkitse nykyisin automaattisesti elämän loppua, vaan tehokkaiden hoitojen avulla on usein mahdollista palata työkykyiseksi.

Työeläkeyhtiön tukemana voi aloittaa työskentelyn varovaisin askelin ja lisätä työtunteja oman voinnin kohetessa. Työkokeilu onkin tällöin oiva mahdollisuus kokeilla omaa jaksamista työelämässä.

Ammatillisen kuntoutuksen yhtenä kantavana voimana on se, että kuntoutujalla itsellään ei tarvitse olla valmiita vastauksia tilanteensa ratkaisemiseksi kuntoutusta hakiessaan. Kuntoutustoimenpiteet valitaan kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä. Kuntoutuja ei myöskään ole yksin vaan meiltä Elosta saa apua kuntoutussuunnitelman tekoon. Sitä kautta löydetään kunkin tilanteeseen sopiva kuntoutuskeino.

Ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoima ei myöskään rajoitu pelkästään työkokeiluun vaan se voi olla myös työhönvalmennusta, uudelleenkoulutusta tai elinkeinotukea yrittäjälle. Käytännössä ammatillinen kuntoutus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjä siirtyy sen avulla raskaammasta työstä kevyempään tai kouluttautuu kokonaan uuteen ammattiin.

Myytin ratkaisu: Ammatillinen kuntoutus on mahdollisuus muuttaa työelämän kurssia uuteen suuntaan, kun entisellään jatkaminen ei ole työkyvyn alentumisesta johtuen mahdollista.

Yrittäjillä on perinteisten kuntoutuskeinojen lisäksi käytössään yksi oma kuntoutuskeino: elinkeinotuki. Sen avulla voidaan tukea oman yrityksen perustamista tai aiemman yritystoiminnan suunnan muuttamista terveydentilaan paremmin soveltuvaksi. Elinkeinotukea voidaan myöntää myös ammatin harjoittamiseen liittyvien työvälineiden ja työkoneiden hankintaan. Tämä myytti murtuu ehdoitta.

Satu Saulivaara, Elon eläkeneuvontapäällikkö

Tutustu tarkemmin:

Yrittäjä – toimi näin, jos sairastut. Lue ohje >

YEL-työtulon määrä vaikuttaa Kelan sairauspäivärahan määrään. Kokeile YEL-laskurilla >