Wanted: perhehaaveiden ja eläkkeiden tasapaino

Eläkettä kertyy perhevapaiden ajalta, mutta toistuva harhakäsitys on edelleen, että perhevapaiden ajalta eläkekertymä jää saamatta. Näinhän ei ole. Yleensä hämmästys on suuri, kun selviää, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta kertyy eläkettä päivärahan perusteena olevasta palkasta 117%:n mukaan. Eläkettä kertyy noilta ajoilta siis jopa paremmin kuin palkasta. Kotihoidontuki on tällä hetkellä reilut 330 euroa, mutta eläkettä kertyy tuolta ajalta yli 700 euron mukaan. Eläkejärjestelmässä on siis huolehdittu varsin hyvin perhevapaiden ajan eläkekertymästä.

Eri asia on, millaisia vaikutuksia perhevapailla ja pitkillä poissaoloilla on pidemmällä aikavälillä palkka- ja urakehitykseen, työllistymiseen ja eläkkeisiin. Työeläke perustuu ansioihin ja näin perhevapaatkin vaikuttavat siihen, millaisiksi koko työuran ansiotulot lopulta muodostuvat. Naisten keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2016 oli 1 453 euroa ja miesten 1 848 euroa. Tämä heijastelee naisten ja miesten palkkaeroja ja työuran katkoksia. Sekä sitä, että perhevapaiden ajalta ei aina ole kertynyt eläkettä yhtä hyvin kuin nykyään. Tulevaisuudessakin eläke-erot heijastelevat näiden tekijöiden kehitystä ja perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella on vaikutusta pitkällä aikavälillä myös eläketasoihin. Kokonaan oma lukunsa on naisten ja miesten erilaiset eliniät.

Mielikuvissa perhepolitiikka kyllä liitetään lasten hyvinvointiin ja tasa-arvoon, mutta linkitys ”koviin” politiikkalohkoihin kuten talous-, työllisyys- tai eläkepolitiikkaan ei ole ollut niin ilmeistä. Nyt käydyt kiivaat keskustelut perhevapaiden uudistamisesta ovat ainakin osoittaneet, että perhepolitiikka on tiiviisti kytköksissä niin kovina kuin pehmeinäkin pidettyihin asioihin.

Parhaan kokonaisratkaisun löytyminen haastavaa

Eläkejärjestelmän näkökulmasta ideaali on malli, joka huolehtii sekä työllisyydestä että syntyvyydestä. Työeläkkeiden rahoittamiseen tarvitaan työtä ja tulevaisuutta. Näin tietysti on koko talouden näkökulmasta. Helppoa tällaisen mallin rakentaminen ei ole. Jos olisi, niin se olisi jo tehty. Nyt kaatuneessa uudistuksessa asiat vaikuttivat olevan vastakkain. Kotihoidontuen lyhentämisen koettiin olevan heikennys perheille ja jopa vaikuttavan syntyvyyteen. Toisaalta tuon lyhennyksen laskettiin parantavan työllisyyttä. Mutta kuinka saada ne molemmat? Julkaistuissa malleissa ei ole mukana kaikkia elementtejä ja keskusteluja on käyty myös joustoista, perhemyönteisyydestä ja työllisyyspalveluista. Näitä asioita ei voi väheksyä, koska kokonaisuus ratkaisee millaisena työ- ja perhe-elämä näyttäytyvät. Puhutaanko näännyttävästä koettelemuksesta vai antoisasta elämänvaiheesta?

Lapsiperhearki arveluttaa nuoria aikuisia Suomessa

Tällä viikolla uutisoitiin, kuinka Japanissa nuoria ei enää kiinnosta seurustelu, nuoret miehet hieman pelkäävät naisia ja perhe-elämän koetaan rajoittavan työtä ja vapaa-aikaa. Suomessa ei onneksi noin pitkällä olla, mutta Väestöliiton Perhebarometrin  mukaan meilläkin lapsiperhearki arveluttaa.

Omien lasten kasvaessa ja päiväkotiarjen jäätyä taakse huokaisen liian usein, että onneksi se on takana. Samaan aikaan katselen vanhoja kuvia ja muistelen, mitä kaikkea ihanaa lasten kanssa on tapahtunut. Helpottavaa ja haikeaa. Ja kyllä se arkikin sujui. Perhevapaauudistusta odotellessa voin onneksi itsekin vaikuttaa edes hiukan nykyisten lapsiperheiden arkeen ja tunnelmaan. Myötäeläen työkaverin lapsen sairastuessa tai vaikka pitäen ovea auki lastenrattaiden kanssa kulkeville. Ja jättäen ne turhat huokailut vanhoista hankaluuksista pois. Pieniä asioita, mutta arjessa isoja!

Kirjoittaja työskentelee työeläkeyhtiö Elossa yhteiskuntasuhdejohtajana.