Voiko sijoittaja lomailla?

Osakemarkkinat ovat alkuvuonna tuottaneet historiallisestikin mitattuna erinomaisesti ja tuotot ovat olleet noin 10–20 prosentin tuntumassa pörssistä riippuen. Alkuvuoden hyvät tuotot johtuvat osittain viime vuoden lopun markkinaheikkoudesta. Osakkeiden halventuessa sijoittajat palasivat markkinoille vuoden vaihteen jälkeen ostohousut jalassa. Myös keskuspankkien markkinoita tukevat puheet ovat saaneet tuotot kohenemaan omaisuuslajista riippumatta.

Kesän aikana osakemarkkinat ovat kuitenkin heiluneet huomattavasti. Talousympäristössä ja sijoitusmarkkinoilla on paljon epävarmuuksia, mutta tuotot ovat nyt toisaalta hyvät. Mihin asioihin sijoittajan, suuren tai pienen, kannattaa tällaisessa tilanteessa kiinnittää huomiota?

Kevyt rahapolitiikka tukee markkinoita mutta kauppakiista mutkistaa tilannetta

Finanssikriisin jälkeinen maltillinen globaalin talouden kasvu yhdessä keskuspankkien harjoittaman kevyen rahapolitiikan kanssa on jo pidempään tukenut osake- sekä korkomarkkinoita. Sama kehitys voi jatkua vielä jonkin aikaa. Keskuspankkien tekemät koronnostot talouden ylikuumenemisen pelossa ovat tyypillisesti aiheuttaneet nousukausien päättymisen ja osakemarkkinoiden laskun alkamisen. Nyt koronnostoja ei ole nähtävissä. Keskuspankit ovat osoittaneet olevansa valmiita tukemaan taloutta ja sijoitusmarkkinoita kevyellä rahapolitiikalla.

Yhdysvaltojen ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan väliset kauppaneuvottelut aiheuttavat epävarmuutta ja kauppaneuvotteluiden lopputulemaa on vaikea arvailla. Tullien lisääntyminen ja tilanteen pitkittyminen vaikuttavat väkisinkin globaaliin talouskasvuun. Kauppasodan eskaloituminen ei ole kuitenkaan kenenkään etu. Toisaalta kansallismielisyyden kasvu on yksi selvästi nähtävissä oleva ilmiö poliittisessa ilmapiirissä ja tämä ilmenee myös valtioiden protektionistisena politiikkana. Ilmiö voi kestää pitkään.

Nousu tulee taittumaan – mutta milloin?

Pörssikurssien korjausliikkeitä nähdään varmasti vielä tämän vuoden aikana. Markkinoiden heilunnan lisääntyminen on tyypillistä, kun ollaan siirtymässä taloussyklissä heikomman kasvun vaiheeseen. Epävarmuuden lisääntyminen yritysten tuloskasvun ja kannattavuuden suhteen heijastuu osakekursseihin. Jossain vaiheessa nousu toki taittuu mutta milloin? Hyvät sijoitusvaihtoehdot ovat vähissä. Osakesijoitusten siirtäminen käteissijoituksiin nollatuotolla tulee kalliiksi, jos odotettua markkinakorjausta ei tulekaan.

Tuloskausi alkaa heinäkuun puolivälin jälkeen. Nykyisin yritysten johdossa ollaan erittäin varovaisia, kun kommentoidaan tulevaisuuden näkymiä tai yrityksen kehitystä. Osavuosikatsausten jokainen sana luetaan tarkkaan ja virhetulkinnat ovat mahdollisia. Merkkejä talouskasvun hidastumisesta on hyvä tarkkailla yritysten tulosraporteista. Esimerkiksi yritysten kannattavuudessa, kuten liikevoittoprosenteissa, nähdään tyypillisesti merkkejä heikkoudesta ennen talouden taantumaa. Myös mahdollisia kommentteja kysynnän hiipumisesta on hyvä tarkkailla.

Eläkesijoittaja ei hötkyile: pitkä sijoitushorisontti ja huolellinen hajautus kannattavat

Tällaisessa tilanteessa sijoittajien kannattaa huolehtia riittävän pitkästä sijoitushorisontista ja huolellisesta sijoitusten hajautuksesta. Osakesijoituksista saatavien tuottojen oletetaan olevan tulevaisuudessa alhaisempia kuin mihin on viimeisten vuosien aikana totuttu, joten sijoituksiin liittyviin kuluihin on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota.

Markkinoiden heikkoudet kannattaa hyödyntää oston paikkoina. On hyvä muistaa, että markkinakriisin synkimmällä hetkellä tehdyt sijoitukset ovat yleensä pitkällä aikahorisontilla ne tuottoisimmat.

Eläkesijoittaja erityisesti noudattaa pitkän tähtäimen ajattelua. Seuraamme markkinoiden kehittymistä sekä niihin vaikuttavia uutisia kesälläkin tarkasti. Eläkevarat eivät siis uinu kesällä.

Markkinakriisin synkimmällä hetkellä tehdyt sijoitukset ovat yleensä pitkällä aikahorisontilla ne tuottoisimmat, kirjoittaa Jonna Ryhänen.

Jonna Ryhänen, arvopaperisijoitusten johtaja