Työhyvinvointi ei ole pingispöytiä tai virkistyspäiviä

Startup-yrityksiä ihaillaan ketteryydestä, nuorekkuudesta sekä erityisesti kyvystä haastaa vanhoja tuttuja toimintamalleja ja luoda täysin uusia. Startup-mielikuvaan liittyy disruptoivia ideoita pursuavat nuoret johtajat, virikkeitä täynnä olevat toimistotilat sekä uskallus yrittää jotain aivan uutta. Onko startup-yrittäminen siis vain mukavaa tekemistä vai liittyykö siihen myös haasteita, joista harvemmin julkisuudessa puhutaan?

Startup-yrittäjiä yhdistää innostus työhön. Ensimmäisinä vuosina työtunteja ei juuri lasketa eikä tekemisen intoa rajoita mikään. Työinto on kova, ja haasteiden ratkominen tuottaa onnistumisen tunteita. Startupin toiminnan alkuvaiheessa itsensä johtaminen ja ajankäytön hallinta nousevat tärkeimmiksi teemoiksi hyvinvoinnin näkökulmasta. Vaikka työn imu suojaa ahkeroivaa yrittäjää, myös innostunut ihminen voi uupua.

Yrittäjästä johtajaksi

Elon yrittäjämittarissa tutkittiin yrityksen vaiheen ja yrittäjän työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tutkimuksessa havaittiin, että kasvuyrittäjät tunsivat työkykynsä ja hyvinvointinsa olevan korkeammalla tasolla kuin startup-vaiheesta eteenpäin siirtyneet yrittäjät. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvät asiat eivät vielä pohdituttaneet kasvuyrittäjiä.

Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että kun työarki rullaa, hyvinvointi on itsestäänselvyys?

Tähän en usko. Elon yrittäjämittarissa havaittiin myös, että yrityksen vakiintumisvaiheessa yrittäjiä kiinnostavina asioina nousivat vahvasti esiin esimerkiksi terveys, työkyky sekä työn ja perheen yhteensovittaminen.

Eräs kokenut yrittäjä totesi, että liiketoiminnan vakiintumisvaiheessa yrittäjästä pitää tulla johtaja. Yrittäjältä vaaditaan jo esimiesvalmiuksia, mutta yrityksen ei välttämättä ole mahdollista vielä palkata esimiehiä. Mitä enemmän yrityksessä on työntekijöitä, sitä vahvemmat henkilöstöjohtamisen prosessit yrityksessä tulisi kuitenkin olla. Myös startupin kannattaa luoda prosesseja – ei asioiden jäykistämiseksi vaan sujuvoittamiseksi.

Työhyvinvointi osana arjen tekemistä

Omaa ja henkilöstön työhyvinvointia voi parantaa monilla eri tavoilla, joista jokaisen työyhteisön ja tarvittaessa jokaisen yksilön on löydettävä itselleen sopivat. Näitä ovat esimerkiksi etätyö, tavoitteiden ja vastuiden selkeys, työhyvinvointiin erikoistuneet mentorit ja valmentajat sekä aito mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Työhyvinvointi onkin sitä, että arki sujuu – ei pingispöytiä tai virkistyspäiviä!

Täydellistä elämää ei ole eikä kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan. Yrittäjä voi sairastua tai kohdata muita vaikeuksia. Aloittavan yrittäjän kannattaakin selvittää, miten suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä toimii. Vaikka eläke saattaa tuntua kaukaiselta asialta, YEL-työtulon merkitystä ei voi jättää huomiotta. YEL-työtulo vaikuttaa kaikkeen yrittäjän sosiaaliturvaan, johon lukeutuu esimerkiksi sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja työttömyysturva.

Kun työhyvinvoinnin peruspalikat on aseteltu paikoilleen heti alkutaipaleella, ensimmäinen matkan varrella vastaan tuleva töyssy ei tipauta startup-junaa raiteilta.

Kirjoittaja on Elon työhyvinvointijohtaja.

Teksti on alun perin julkaistu englanninkielisenä Kiuaksen blogissa.