Työelämän murrokseen vastaaminen vaatii uudenlaista ajattelua

Me kaikki ymmärrämme, mitä helposti tapahtuu korvien välissä, kun jokin omassa arjessa on muuttumassa olennaisella tavalla. Reaktio voi olla pelonsekainen torjunta, joka herkästi näyttäytyy ulkopuolisille itsepäisenä muutosvastarintana. Tuntematon tulevaisuus ahdistaa ketä tahansa. Kun ympäristössä myllertävät kovat muutokset, joita kukaan ei yksin pysty hallitsemaan, on hedelmällisintä kiinnittää huomio siihen, mihin pystyy vaikuttamaan.

Toivonkin, että mieleesi tästä blogista jää tämä: sinulla on jo nyt kaikki, mitä tarvitset onnistuaksesi muutoksessa. Se vaatii kuitenkin muutosjoustavuutta – ja se puolestaan perustuu vahvaan omaan uskoon, että työelämän murroksesta voi selvitä. Liian usein nimittäin suuret rakennemuutokset ja toimintaympäristön myllerrykset saavat meidät keskittymään ongelmiin ja huoliin löytämättä mihinkään ratkaisua. Tämä vain ruokkii muutoksen pelkoa ja torjumista.

Työelämän murroksessa onnistuminen vaatii muutosjoustavuutta, kirjoittaa Marjo Wallin.

Verkostoissa on voimaa

Muutoksen tarpeellisuudesta on turha toitottaa, jos työyhteisön ajattelu ei muutu. Ainoa kestävä keino päästä eteenpäin, on herättää ihmiset pohtimaan itse, miten omaan työuraan ja sen kehittymiseen voi itse vaikuttaa. Kun yksilöille annetaan tilaisuus oivaltaa uutta ja muuttaa näin ajatteluaan – ”Hei, minä pärjään!” – muuttuu myös toiminta.

Parhaiten tämä onnistuu yhdessä pohtimalla ja tekemällä. Kukaan meistä ei kamppaile yksin työelämän murroksen haasteiden kanssa. Kertomalla ääneen omaa mieltä painavista ajatuksista ja peloista, saa epämääräisenä painavan taakan ulos sisimmästään ja ikään kuin käsivarren mitan päähän tarkasteltavaksi. Samalla se mahdollistaa jaetun kokemuksen syntymisen työkavereiden kesken: et olekaan ainoa, joka pohtii näitä asioita.

Yhteisen kokemuksen tunnistaminen on tärkeä ensiaskel muutokselle, mutta se ei vielä sellaisenaan synnytä muutosvalmiuksia. Tarvitaan jaettuja kokemuksia onnistuneista ratkaisuista, joilla on päästy eteenpäin haasteista. Positiivinen puhe, jossa tuodaan esiin mahdollisuuksia ja erilaisia käytettävissä olevia voimavaroja synnyttää uudenlaisia ahaa-elämyksiä ja näkökulmia.

Toisten antama malli ongelmien ratkomisesta auttaa lisäämään tietoa ja taitoja toimivista tavoista selviytyä muutoksessa. Tämän lisäksi tarvitaan omakohtaisia kokemuksia näiden uusien ratkaisujen kokeilemisesta. Mitä mahdollisuuksia minulla on käsillä olevan tilanteen ratkaisemiseksi? Uusien toimintatapojen kokeileminen ja niistä rohkaisevan palautteen saaminen ovat tärkeitä askelia itseluottamuksen ja neuvokkuuden vahvistumisessa.

Organisaatiossa muutos voi lähteä käymään jo pienestä kipinästä yhdessä yksikössä. Jos yksi tiimi luo uuden ja aivan oman tavan järjestää esimerkiksi työtehtävät tai hyödyntää vaikkapa Sharepointia, hyvä leviää herkästi muuallekin. Jo yksi työntekijä voi tehdä aloitteen uudenlaisesta, aikaisempaa toimivammasta käytännöstä.

Työkaluja yritysten arkeen

Joskus alkuunpääsyssä tarvitaan myös asiantuntijoiden apua. Jatkuva toimintaympäristön muutos yhdessä organisaatiotason muutosten kanssa voi kuormittaa ja haastaa työhyvinvoinnin – miten pitää huolta omasta jaksamisestaan ja palautumisesta sekä samalla vielä kehittää omaa osaamistaan?

Vastuuta muutoksessa onnistumisesta ei voi sysätä vain yhdelle osapuolelle – onnistunut muutos vaatii vahvaa tukea yrityksen johdolta ja omalta esimieheltä. Mutta ilman työntekijän omaa vastuunottoa ja aktiivista osallistumista muutoksen yhteiseen rakentamiseen ei yleensä päädytä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Me Elossa olemme tunnistaneet asiakkaidemme tarpeen käytännönläheisiin toimintatapoihin, joita he voivat itse lähteä soveltamaan omilla työpaikoillaan. Elo ja Työterveyslaitos toteuttavat yhdessä Tuura-valmennuksia Elon asiakasyrityksille. Tavoitteena on varustaa asiakkaitamme taidoilla, joiden avulla organisaatiot ja työntekijät voivat vastata työelämän haasteisiin. Valmennus perustuu Työterveyslaitoksen Työuran uurtaja ® -menetelmään, ja siihen osallistuneet oppivat auttamaan omaa työyhteisöään esimerkiksi henkilökohtaisten vahvuuksien kartoittamisessa, muutostilanteiden kohtaamisessa ja stressinhallinnassa.

Valmennukseen on tähän mennessä osallistunut yhteensä 26 osallistujaa 11 organisaatiosta. Työuran uurtaja® -menetelmä on toteutettu onnistuneesti jo useissa organisaatioissa, joista kaikki suunnittelevat sen jatkamista säännöllisesti osana henkilöstölle annettavaa tukea työhyvinvointiin. Ryhmien myönteiset kokemukset kiteyttää hyvin erään osallistujan palaute: ”Antoi toivoa tulevaan – muutos on mahdollisuus!”

Seuraava valmennus toteutuu syksyllä 2018 ja mukaan mahtuu vielä! Jos kiinnostuit, voit pyytää lisätietoja osoitteesta tyohyvinvointi@elo.fi.