Työeläke uudistuu vuosi vuodelta – muistathan nämä!

Eläkeuudistus toi muutoksen tuulia työeläkkeisiin vuoden 2017 alusta. Eläkkeen karttumisprosentit muuttuivat ja vanhuuseläkkeen ikärajat uudistuivat. Saatiinpa myös kaksi aivan uutta eläkemuotoa: osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke.

Nopeasti ajateltuna eläkeuudistus on jo siis historian havinaa. Asia ei kuitenkaan käytännössä ole ihan niin yksinkertainen, sillä muutokset koskevat eri ikäisiä ihmisiä eri tavoilla ja vieläpä eri vuosina.

Vanhuuseläkkeen ikäraja nousee vuosittain

Enää ei ole yhtä ja samaa eläkeikää kaikille vaan jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Eläkeiän nousu tapahtuu aluksi portaittain kolmen kuukauden askelissa. Ensimmäisen kerran eläkeikä nousi tämän vuoden alussa.

Eläkkeelle pääsee nyt aikaisintaan 63 vuoden 3 kuukauden ikäisenä. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä. Ensi vuonna eläkeikä nousee vuonna 1956 syntyneiden osalta, ja he pääsevät halutessaan nauttimaan eläkepäivistään 63 vuoden 6 kuukauden iässä. Käytännössä kuvio menee siis siten, että jos esimerkiksi olet syntynyt vuonna 1956 ja täytät 63 vuotta ja 6 kuukautta heinäkuussa, eläkkeesi voi alkaa aikaisintaan 1.8. alkaen vuonna 2019.

Jos puolisosi on syntynyt myös tammikuussa mutta vasta seuraavana vuonna, hän pääseekin eläkkeelle vasta vuonna 2020 marraskuun alusta, sillä 1957 syntyneiden eläkeikä on 63 vuotta 9 kuukautta. Tämä on hyvä huomioida yhteisiä eläkesuunnitelmia tehdessä.

Eläkeikä nousee samalla kaavalla aina siihen saakka, kunnes vuonna 1962 syntyneet saavuttavat oman eläkeikänsä (65 vuotta). Tämän jälkeen eläkeiän nousu hetkeksi pysähtyy ja lähtee taas kipuamaan uudelleen vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden osalta. Arvion mukaan eläkeikä nousee heidän osaltaan noin parisen kuukautta ikäluokkaa kohden. Oman tai vaikkapa juuri puolison ajantasaisen eläkeiän voi tarkistaa Elon verkkosivulta www.elo.fi/elakeika.

Mitenkäs ne eläkkeen karttumaprosentit menivätkään?

Työeläkkeen karttumisen perusperiaate säilyi eläkeuudistuksessa eli työntekijöille eläkettä karttuu vuosiansioista ja yrittäjille YEL-työtulon perusteella. Eläkkeen karttumaprosentit kuitenkin muuttuivat. Aiemmin eläkettä karttui ikään sidotuilla karttumaprosenteilla. Vuoden 2017 alusta lukien ikään sidotuista prosenteista luovuttiin ja nyt lähtökohtaisesti eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa henkilön iästä riippumatta.

Uudistuksen myötä henkilöt, jotka ovat 53-62-vuotiaita vuosien 2017–2025 välisenä aikana, saavat 0,2 prosenttia suurempaa eläkekarttumaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa vuosi vuodelta yhä harvemmille on tarjolla 1,7 prosentin eläkekarttumaa. Itse olen esimerkiksi syntynyt vuonna 1974, mikä tarkoittaa, etten ehdi täyttää 53 vuotta ennen määräajan umpeutumista 31.12.2025. Minulle eläkettä karttuu siis hamaan tappiin saakka 1,5 prosentin vuositahdilla.

Eläkeuudistuksen mukaisissa karttumaprosenteissa ei siis sinänsä ole mitään uutta taivaan alla, mutta ne aiheuttavat silti ihmetystä – eikä varmasti ihan syyttä. Nimittäin kun esimerkiksi vuonna 1956 syntynyt henkilö tarkistaa työeläkeotteensa tietoja, hän saattaa epäillä siinä piilevän virhe vuoden 2016 ja 2017 tietojen osalta. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2016 eläke laskettiin vielä vanhoilla säännöillä, joka tarkoitti 1956 syntyneelle 1,9 prosentin vuosittaista karttumista. Vuonna 2017 taas oltiinkin jo uuden lain mukaisissa prosenteissa eli eläkettä karttuikin 1,7 prosenttia.

Seuraava ihmetyksen piste tulee vastaan, kun henkilö on täyttänyt 63 vuotta ja jatkaa edelleen työskentelyä. Tällöin nimittäin eläkkeen karttuminen putoaa 1,7 prosentista nykyisten eläkkeen laskentasääntöjen mukaan 1,5 prosenttiin.

Nopeasti ajateltuna eläkeuudistus on jo historian havinaa. Käytännössä muutokset kuitenkin koskevat eri ikäisiä ihmisiä eri tavoilla ja vieläpä eri vuosina, muistuttaa Satu.

Mitä pidempään työskentelee, sitä suurempi työeläke

Työskentelystä yli oman alimman eläkeiän palkitaan lykkäyskorotuksella. Toisin sanoen tällöin saa jokaiselta lykätyltä kuukaudelta normaalin 1,5 prosentin eläkekarttuman vuosiansioista tai YEL-työtulosta sekä myös 0,4 prosentin bonuksen. Lykkäyskorotus lasketaan koko karttuneen työeläkkeen päälle eläkkeelle jäädessä.

Eläkettä voi kerryttää itselleen aina ylimpään eläkeikään saakka. Tällä hetkellä se on 68 vuotta, 1959–1961 syntyneille 69 vuotta ja siitä eteenpäin 70 vuotta. Ylin eläkeikä määrittää myös, mihin saakka työsuhde tai yrittäjätoiminta tulee vakuuttaa. Eläkkeen kertyminen ja vakuuttamisvelvollisuus kulkevat siis käsi kädessä.

Entäpä sitten tilanne, jossa jo vanhuuseläkkeelle jäänyt kokee edelleen paloa työelämään? Vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä täysin vapaasti ilman ansiorajoituksia. Tällöinkin voi kerryttää itselleen suurempaa eläkepottia, jonka voi hakea maksuun ylimmässä eläkeiässä. Varsinkin henkilöt, joiden työeläke on syystä tai toisesta jäänyt suhteellisen pieneksi, ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta. Se tuo paitsi kuukausieläkkeen päälle ansioita myös hivenen suurempaa eläkettä, kun työelämä jää lopullisesti taakse.

Kokonaisuus ratkaisee – oman eläkkeen määrä on syytä selvittää ajoissa

Koska eläke on pääsääntöisesti työssäkäyvän palkkaa pienempi, työelämästä vapaaherraksi siirtyminen vaikuttaa suoraan omaan talouteen. Eläkesuunnitelmia tehdessä on aina hyvä varmistaa kokonaisuus eli mikä on työeläkkeesi määrä, saatko kansaneläkettä sen päälle ja mikä on verotuksen vaikutus eli mikä on nettoeläkkeesi määrä. Jos saat Kelalta eläkettä tai muita etuuksia sekä haluat työskennellä eläkkeen rinnalla ja kasvattaa työeläkepottiasi, kannattaa tarkistaa, miten kasvava työeläkkeen määrä vaikuttaa kansaneläkkeen määrään ja myös muihin Kelan etuuksiin ja nettoeläkkeen määrään. Jos oma työeläke on suhteellisen pieni, sen päälle maksetaan myös kansaneläkettä. Mitä suurempi työeläkkeesi on, sitä pienempi on kansaneläkkeen osuus.

Elon asiakkaat saavat arvion tulevan eläkkeensä määrästä eläkepalvelustamme osoitteesta www.elo.fi/elakepalvelu. Jos et tiedä omaa eläkeyhtiötäsi, sen saa selville osoitteessa www.tyoelake.fi

Mitä paremmin otat selvää tulevaisuutesi turvasta, sitä sujuvammin eläkkeelle jääminen onnistuu.

Satu Saulivaara
Kirjoittaja toimii Elossa eläkeneuvontapäällikkönä