Tyhjä yhtiökokoussali ja omistajat etänä – kotimaan yhtiökokouskausi 2020

Korona muokkasi yhtiökokouskevään uudenlaiseksi. Kokouskäytännöt näyttäytyivät kirjavina ja hakivat muotoaan poikkeavassa tilanteessa ennen huhtikuista muutosta osakeyhtiölakiin. Yhtiökokoukset lykättiin kevään sijaan kesälle. Rajoitusten vuoksi kokoussalit tyhjenivät ja omistajat valtuuttivat edustajansa tai osallistuivat kokouksiin etäyhteyksin. Sähköiset ennakkoäänestykset yleistyivät ja niistä muodostui uusi kokousnormaali.

Arvopaperisijoitusten johtaja Jonna Ryhänen pohtii blogissa vuoden 2020 yhtiökokouskautta, jona etäkokouksista tuli uusi normaali.

Palkitseminen – rajatummin porkkanaa

Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutoksen myötä yhtiökokousasialistalle nousi ensimmäistä kertaa neuvoa-antava äänestys yhtiön johdon palkitsemispolitiikasta.

Yhtiöiden palkitsemispolitiikat olivat vuonna 2020 valtaosin hallinnointikoodin rakenteen mukaisia. Etenkin suuremmilla yhtiöillä palkitseminen tukee strategisten tavoitteiden toteutumista, mikä onkin palkitsemisen tärkein tarkoitus. Kotimaisten yhtiöiden parhaimmat palkitsemispolitiikat olivat hyvällä tasolla myös eurooppalaisen standardin mukaan. Strategiset vastuullisuusnäkökohdat olivat ilahduttavasti jo useamman yhtiön palkitsemisen perusteena.

Kaikilta osin palkitsemisen kriteereitä ei ole vielä määritetty riittävällä tasolla. Puutteellisia tai epämääräisiä kriteereitä ilmenee muun muassa palkkion maksimitasossa tai kolmen vuoden kannusteen määräytymisessä vain yhden vuoden tuloksen perusteella. Vastaavia havaintoja on noussut esille myös hallitusammattilaisten yhdistys DIFin järjestämän palkitsemispolitiikkakilpailun tuloksissa.

Ulkomaiset sijoittajat vaativat enemmän

Kansainväliset sijoittajat käyttävät valtakirjaneuvonantajia yhtiökokousosallistumisissa ja äänestäminen tapahtuu suurelta osin neuvonantajien suosittelemien ohjeiden mukaisesti. Ohjeet kuvastavat hyvää eurooppalaista standardia, joka on osin vaativampi kuin mihin Suomessa on totuttu.

Ulkomaiset sijoittajat lisäävät aktiivisuuttaan myös suomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksissa ja vaativat eurooppalaisen standardin mukaisia esityksiä asialistoille. Uudenlaisen äänestyskäyttäytymisen myötä osa esityksistä voi jatkossa jäädä hyväksymättä yhtiöissä, joissa kansainvälisten omistajien osuus on huomattava.

Kansainvälisten sijoittajien vaatimukset ja suomalaiset käytännöt eroavat joiltain osin toisistaan, esimerkiksi antivaltuuksien koon ja hallitusten jäsenten riippumattomuuden suhteen. Kotimaassa on totuttu eurooppalaista standardia korkeampiin antivaltuuksiin sekä hieman löyhempään tulkintaan hallitusten jäsenten riippumattomuudesta. Toivottavaa olisi, että suomaiset pörssiyhtiöt seuraavat kansainvälisten käytäntöjen kehittymistä ja näin vältyttäisi yllätyksiltä.

Nimitystoimikunta on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa

Viime aikoina on korostunut sijoittajien rooli yhtiöiden omistajina. Hallituksen valinnan ja palkitsemisen valmistelua varten voidaan perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunta, joka koostuu yhtiön suurimmista osakkeenomistajista tai heidän nimeämistään jäsenistä. Nimitystoimikuntaan voi kuulua myös hallituksen jäseniä.

Institutionaaliselle sijoittajalle nimitystoimikuntajäsenyys on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa yhtiöiden hallituskokoonpanoihin ja sitä kautta hallitustyöskentelyyn. Osakkeenomistajien nimitystoimikuntia on perustettu vuosi vuodelta enemmän, mikä on hyvin positiivista.

Vastuullisuus ja virtuaalisuus – näkymät uusiin kokouskausiin

Vastuullisuuteen liittyvät asiakohdat yleistyvät myös yhtiökokousten asialistalla. Kansainväliset järjestöt ja sijoittajien yhteenliittymät tuovat useammin etenkin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä esityksiä yhtiökokouksiin. On kannatettavaa ja ajan hengen mukaista ottaa vastuullisuusteemat osaksi päätöksentekoa myös yhtiökokouksen tasolla.

Sijoittajat odottavat yhtiöiden huomioivan ilmastonmuutoksen vaikutukset strategiassaan ja raportoinnissaan kansainvälisen ilmastoriskejä ja mahdollisuuksia koskevan raportointiviitekehyksen (TCFD) mukaan. Esimerkiksi palkitsemispolitiikassa voisi hyvin sitoutua päästöjen vähentämiseen.

Virtuaalinen yhtiökokous ja ennakkoäänestys on jatkossakin hyvä vaihtoehto osallistumiselle. Institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta näin mahdollistetaan kattavampi osallistuminen ruuhkaisella yhtiökokouskaudella. Tosin siirtyminen täysin etäkokouksiin estäisi monen sijoittajan ainoan mahdollisuuden kuulla ja haastaa yhtiön johtoa. Pienemmät osakkeenomistajat voivat kokea vuoropuhelun yhtiön johdon kanssa heikkenevän ja eivätkä siten tule kuulluiksi omistajina.

Osakeyhtiölakimuutoksen tuomien käytäntöjen jäädessä pysyvämmäksi, jatkuu mahdollisuus sähköiseen ennakkoäänestämiseen. On ehdottoman tärkeää, että keskustelu omistajien ja yhtiön johdon välillä mahdollistetaan, vaikka kokoussalina toimisi etäyhteyden päässä oma olohuone.

Elo omistajana per 31.8.2020

Jonna Ryhänen, arvopaperisijoitusten johtaja