Tuumasta tuunaukseen – Miltä tuntui lähteä töihin aamulla?

Usein työhyvinvoinnista ja työkyvyttömyydestä puhuessa keskitytään riskeihin ja haasteisiin. Silloin myönteiset asiat jäävät helposti vähemmälle huomiolle. Työkykyjohtamisen keskiössä ovat mm. sairauspoissaolojen vähentäminen, työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen ja varhaisen tuen mallien rakentaminen ja käyttöönotto. Kaikki tämä on tavallaan haasteisiin tai riskeihin varautumista.

Työhyvinvoinnin kehittämiseen löytyy kuitenkin myönteinen näkökulma: Työ luo hyvinvointia ja antaa tekijälleen voimavaroja. Tämä unohtuu välillä työelämästä käytävässä keskustelussa. Työhön uudelleen suhtautumalla ja sitä uudelleen arvioimalla voitaisiin työstä saada enemmän irti monilla työpaikoilla. Lisäksi työelämän murroksessa olemme vaiheessa, jossa uusia työtehtäviä syntyy ja toisia poistuu. Olisi aika löytää välineitä, joilla työtehtäviä voisi suunnata uudelleen nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen vieraili Elo-talolla 21.2.2018 luennoimassa työn tuunaamisesta. Lyhyesti kuvattuna työn tuunaamisessa on kyse työn kehittämisestä mielekkäämmäksi. Se tapahtuu oman työnkuvan ja päivittäisen tekemisen sisältämien energisoivien ja mielekkäiden asioiden tarkastelun ja kehittämisen kautta. Samalla on syytä tiedostaa myös ne asiat, jotka aiheuttavat turhautumista eivätkä ole kovin mielekkäitä.

Työn tuunaaminen mahdollistaa työn ja työtehtävien uudelleen arvioinnin. Työn tuunaamisessa arvioidaan työtä ja sen tekemistä. Lisäksi työyhteisön toimintaa kehitetään painottamalla positiivisia, jo olemassa olevia elementtejä. Kun työtehtävät ovat mielekkäitä, niistä on myös helpompi innostua ja parhaimmillaan samalla saadaan parannettua työn tuottavuutta. Työtä tavallaan muokataan siihen suuntaan, joka tuottaa tekijälleen innostusta. Tämä tehdään kuitenkin työnkuvan ja työnantajan asettamissa raameissa.

Työn mielekkyys vaikuttaa suoraan siihen, millä mielellä töihin tulee ja miltä työnteko maistuu, kirjoittaa Anu Suutela-Vuorinen.

Tuunaaja voi paremmin

Työtään tuunaavat ihmiset voivat tutkitusti paremmin. Kun työn voimavarat ovat sopivassa suhteessa työn vaatimusten kanssa, vältytään uupumiselta ja työhommiin leipääntymiseltä. Suomeksi sanottuna työn mielekkyys vaikuttaa suoraan siihen, millä mielellä töihin tulee ja miltä työnteko maistuu.

Työn vaatimukset voi luokitella kolmeen ryhmään. On haastevaatimuksia kuten kiire ja työmäärä. Laadulliset vaatimukset puolestaan ovat vaikeita tehtäviä ja ristiriitaisia tavoitteita. Lisäksi työllä on fyysisiä vaatimuksia, joihin vaikuttaa esimerkiksi työympäristön viihtyvyys, ergonomia, työn raskaus.

Työn voimavaratekijät liittyvät pääasiallisesti työtehtävien sisältöön, kuten työn vaihtelevuuteen ja mahdollisuuteen vaikuttaa työn sisältöön. Tärkeänä voimavaratekijänä voidaan pitää myös vuorovaikutuksen laatua, johon vaikuttaa esimiehen tuki, kannustava työyhteisö ja työn arvostus. Työn voimavaratekijänä voi pitää myös organisaatioon liittyviä asioita, johon vaikuttaa toimivat käytännöt, prosessit sekä johtaminen.

Käytännössä vaatimusten ja voimavaratekijöiden tasapaino voi näyttää tältä: asiantuntijalla on erittäin vaativia työtehtäviä, jotka tulisi hoitaa aina tiukassa aikataulussa. Esimiehen ja muiden kollegoiden apu tasapainottaa vaatimusten aiheuttamaa kuormitusta. Vastaavasti tuen ja avun puuttuminen kippaa vaakakupin ei-toivottuun suuntaan.

Tuunausta tilanteen mukaan

Työtä voidaan tuunata monella tavalla, ja samat tavat tuunata eivät toimi kaikille tai joka tilanteessa. Organisaation tilanne tai työuran vaihe voi vaikuttaa siihen, mihin tuunaus tulee kohdistaa ja miten. Organisaation muutostilanteissa koko henkilöstö työtehtävineen voi joutua melkoiseen myllytykseen, jolloin tuunaus kattaa koko organisaation. Työn tuunaaminen ei kuitenkaan ole esimiehen toteuttamaa työtehtävien muuttamista, vaan enemmänkin työn sisällöllistä kehittämistä.

Vakaaseen organisaatioon tuleva uusi työntekijä muodostaa oman työnsä sisällön vähitellen. Kaikki on uutta ja oman tekemisen tavat ovat vasta haussa. Sen sijaan pidemmän aikaa organisaatiossa ollut työntekijä tarvitsee toisenlaista työn tarkastelua ja työn tuunausta ehkä estämään leipääntymistä.

Tuunauksen tarpeeseen vaikuttaa myös se, tuunaako työntekijä työtään yksin vai kokoontuuko tiimi tuunaamaan yhdessä tekemistään. Usein nämä voivat myös täydentää toisiaan.

Työn imu suojelee uupumukselta

Työn imu on yhdistelmä tarmokkuutta, työlle omistautumista ja siihen uppoutumista. Työn imua kokeva työntekijä haluaa panostaa työhönsä, kokee sen merkitykselliseksi ja inspiroivaksi. Hän on työstään myös ylpeä. Tämän lisäksi työn imussa oleva nauttii työhönsä uppoutumisesta.

Kuulostaa aika hyvältä, vai mitä? Parhaimmassa tapauksessa työn imua kokeva henkilö ei pistä elämästään nauttimista tauolle joka kerta, kun työpäivä alkaa. Tuolloin työ on yksi elämään merkitystä tuova osa-alue eikä vain pakollinen asia, jolla muu elämä rahoitetaan.

Luennon lopuksi Jari kertoi usein kohtaavansa kysymyksen, voiko työn imua kokea liikaa. Hänen mukaansa mitkään tutkimustulokset eivät tue tällaista ajatusta. Työn imuun lukeutuu niin paljon hyvää, että se suojelee uupumukselta. Työholismi on sitten asia erikseen!

Työn tuunaaminen ja työn imun kokeminen eivät kuitenkaan poista tarvetta hyvään johtamiseen ja töiden järjestelyyn. Tuunaus toimii erinomaisena lähtökohtana ja työvälineenä työtehtävien tarkasteluun ja innostuksen löytämiseen. Jos työnsä tuunaaja ei saa tukea ja kannatusta aloitteellisuuteensa, niin silloin ei päästä pitkälle. Työn tuunaaminen ei voi tarkoittaa myöskään sitä, että kaikki tylsät työt jätetään tekemättä. Niitä voi pyrkiä organisoimaan uudelleen tai pyrkiä muuttamaan suhtautumistaan niihin. Kaikkiin töihin sisältyy tehtäviä, jotka eivät aina tunnu mielekkäiltä, mutta niistä voi löytää mielekkyyden siemenen tuunaamalla niitä uudelleen.

Kysy siis itseltäsi, miltä tuntuu mennä aamulla töihin? Voisiko maanantai olla viikon paras päivä? Olisiko tässä tuunauksen paikka?

Anu Suutela-Vuorinen

Kirjoittaja on Elon työhyvinvointijohtaja

Lue lisää työn tuunaamisesta Työterveyslaitoksen Kohti innostuksen spiraaleja -tutkimuksesta.

Haluatko ottaa ensiaskeleet oman työsi tuunauksessa? Tutustu Jarin vinkkeihin työn tuunaamista varten ja hyödynnä Työn tuunaajan inspiraatiokirjaa.

Oletko sinä työn imussa? Tee testi!

comments powered by Disqus