Terveyttä ei ole olemassa ilman mielenterveyttä

Mielenterveysasioiden käsittely ja ymmärtäminen on vaikeaa, ja siitä luovutaan helposti. Juuri siksi mielenterveydestä tulee keskustella aktiivisesti ja avoimesti. Ilman mielenterveyttä ei ole olemassa terveyttä. Jokaisella meistä on vain yksi psyyke, ja olemme siitä riippuvaisia.

Mielenterveysongelmiin liittyy kuitenkin häpeää ja leimautumisen pelkoa, mikä korostuu entisestään työelämässä. Freudilaisittain mielenterveys määriteltiin kyvyksi rakastaa ja tehdä työtä. Sen voi nähdä myös tasapainona ja toimintakykynä.

Psyykkisesti haastavassa ja ahdistavassa tilanteessa toimimisen valmiuksien lisäämiseksi voidaan puhua mielenterveyden ensiapupakista. Valmiuksia voi hahmottaa pohtimalla, miten itse kykenee toimimaan (ihmissuhdetaidot), kun toisella ihmisellä on ongelmia mielenterveysrintamalla, ja toisaalta miten auttaa itse (itsetuntemustaidot) itseään silloin, kun on henkisesti tiukoilla. Työ tukee ja toisaalta kuormittaa mielenterveyttä.

Mielenterveyden ongelmilla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia

Suomessa suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat perinteisesti mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Näiden sairausryhmien osuus on pysynyt varsin tasaisena jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2014 Suomessa 25 prosenttia sairauspäivärahoista myönnettiin mielenterveyssyistä. Sairauspoissaolojen määrä ei onneksi ole lisääntynyt, vaan vuonna 2016 sairauspoissaolojen määrä oli Suomessa alhaisimmalla tasolla koskaan. 2000-luvulla alkavien masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi pitkään vuosittain ja saavutti lopulta yli 4 000 ihmisen rajan.

Viime vuosina määrä on laskenut alle 3 000 uuteen vuosittaiseen masennuksesta johtuvaan eläkkeeseen. Luku sisältää määräaikaiset kuntoutustuet ja toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet.

Mielenterveyden ongelmien takia ihmisiä jää työkyvyttömyyseläkkeelle aikaisemmin elämässään kuin muiden sairauksien kohdalla. Tämä on ymmärrettävää, sillä useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaivaavat iäkkäämpiä henkilöitä, kun taas mielenterveyden ongelmia voi tulla hyvin nuorille. Juuri tästä syystä mielenterveyden sairauksilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Mielenterveyttä voi vaalia toimintatavoilla – yksilötasolla ja työelämässä

Mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ongelma. Nykyoloissa käytettävät hoitopanostukset ovat pieniä verrattuna sairauspoissaolojen hintaan. Jotta mielenterveyden ongelmia voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksekkaasti, varhainen tunnistaminen on tärkeää. Kuntoutuspsykoterapia on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, kun lainsäädäntömuutosten takia rahat eivät enää lopu kesken vuoden kuluessa.

Työsuojelurahaston (TSR) Työelämän mielenterveystaidot -koulutusseminaarissa 1.2.2018 psykologi Tony Dunderfelt nosti esiin kolme hyvän mielen kansalaistaitoa. Ensinnäkin hän mainitsi minitauot työssä, jotka auttavat psykofyysisessä rentoutumisessa. Minitauko voi olla esimerkiksi lyhyt hengitysharjoitus tai venyttely. Toiseksi hän mainitsi, että omassa mielessä on tyypillisesti liikaa sisäistä negatiivista ajatusten ja huolien kelaamista, jota on syytä pyrkiä rajoittamaan. Kolmas tärkeä asia on pyrkiä ratkaisukeskeiseen ajattelutapaan, johon parhaimmillaan yhdistyvät valoisa ja luova mieli. Näitä tavoitteita kohti kunkin yksilön on ponnisteltava omalla strategialla.

Samassa seminaarissa Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk toi esiin, että työelämässä esimies on tärkeässä roolissa. Hyvänä aikana pitää luoda ihmisten välille yhteistyö, jota voidaan sitten hyödyntää vaikeina aikoina. Myös hyvillä elämäntavoilla voi ehkäistä masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia. Epävarmuus ja jatkuva muutos ovat nykyisin varsin tavallisia työelämän piirteitä. Näin ollen ajoittainen työttömyys voi olla luonnollinen osa työuraa, ja on tärkeää, että ihminen ei anna näiden haasteiden murentaa itseään.

Ihmisten sisäinen motivaatio työhön on sidoksissa tunne-elämään. Tunteet kuuluvat työpaikalle siinä määrin, kun ne auttavat työn perustehtävän suorittamisessa. Ihmisten hyvillä tuntosarvilla, kuuntelemisella, oikea-aikaisilla toimenpiteillä ja luottamuksen ilmapiirillä pääsee jo aika pitkälle työn positiivisen kannustavuuden ilmapiirin vaalimisessa.

Jyrki Varjonen

Kirjoittaja on Elon johtava asiantuntijalääkäri