Terve mieli on kaikkien asia

Vaikka työnteon fyysinen kuormittavuus on useissa töissä vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on kasvussa. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden yleistyminen työkyvyttömyyden taustalla herättää huolta niin suomalaisilla työpaikoilla kuin eläkeyhtiöissäkin. Kansainvälisetkin tilastot kertovat, että yhä useampi työntekijä kärsii mielenterveysongelmista jossakin vaiheessa työuransa aikana.

Ilmiön taustalla vaikuttaa muuan muassa vuosikymmenten aikana muuttunut työelämä. Tekemisen tahti on kiristynyt, jatkuva uuden oppiminen kuormittaa kognitiivisesti ja työstä irtautuminen on vaikeaa, kun työasiat kulkevat älypuhelimen mukana joka paikkaan. Nämä ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen ja siksi työpaikoilla pitää tiedostaa ja myöntää se tosiasia, että meidänkin henkilöstömme on riskissä kuormittua ja sen myötä jopa sairastua.

Voivottelu ei auta – on käytävä toimeen

Työelämän muutosten voivottelu ei auta eikä päätä saa enää työntää pensaaseen. Kysykää ennemmin itseltänne: ”Miten meidän työpaikalla voidaan ennaltaehkäistä henkistä kuormitusta ja miten toimimme, kun kohtaamme mielenterveysongelmia työpaikalla?” Mielenterveyden ongelmien kohtaaminen ja käsitteleminen on työelämätaito, joka tulee entistä tärkeämmäksi niin yksilötasolla kuin koko yrityksenkin tasolla.

Ensisijaisen tärkeää on ennaltaehkäistä liiallista kuormittumista työssä huolehtimalla työn sisältöön, työjärjestelyihin ja työyhteisön yhteishenkeen liittyvistä asioista. Työntekijöiden henkistä kuormitusta kannattaa käsitellä säännöllisesti johdon ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa. Avoin keskustelu auttaa tunnistamaan ilmiön sekä ymmärtämään sitä paremmin. Parhaimmillaan siitä seuraa vanhojen prosessien ja toimintatapojen uudistamista sekä pysyvää työkulttuurin muutosta.

”Mitä kuuluu?”

Esimiehillä on erityisen tärkeä rooli ilmiön tunnistamisessa ja avoimen keskustelun ylläpidossa. Henkisen kuormittumisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen edellyttää lähiesimieheltä herkkyyttä ja rohkeutta. Siksi esimiehen kannattaa rakentaa arjessa luottamuksellisia suhteita työntekijöihinsä ja kysyä säännöllisesti ”Mitä kuuluu?” Näin esimies voi puuttua kuormittumiseen jo ennen sairauspoissaoloja ja muokata työtehtäviä, aikatauluja ja työn tekemisen tapoja työntekijän työkyvylle paremmin sopiviksi.

Työn vaatimustason tulisi aina olla suhteessa työntekijän olemassa oleviin voimavaroihin. Työnantajalla on oltava työkalut ja protokollat myös mielenterveysongelmien tunnistamiseen sekä niiden käsittelyyn inhimillisesti ja kiireellisesti. Tässä työterveyshuolto on tärkeä kumppani.

Mielenterveysongelmat ja työuupumus eivät ole työuran loppu

Vaikka työntekijä kärsisi mielenterveysongelmista tai työuupumuksesta työuransa aikana, hän todennäköisesti myös toipuu niistä. Tähän kaivataan vielä asennemuutosta monilla työpaikoilla. Usein ajatellaan, että mielenterveysongelmat ovat kuin krooninen sairaus, josta ei pääse koskaan eroon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Kun työyhteisön jäsen rikkoo polvensa, odotamme hänen palaavan sairausloman jälkeen takaisin työyhteisöön ja ymmärrämme, että hän ei hetkeen tee niitä kaikkein raskaimpia tehtäviä. Entä kun murtuukin mieli eikä polvi? Eikö silloinkin pitäisi odottaa, että työkaveri toipuu kyllä ja palaa osaksi työyhteisöä? Ymmärrämmekö tällöin, että hänelle ei kannata heti paluun jälkeen antaa niitä kaikkein kuormittavimpia tehtäviä vaan antaa aikaa sopeutua?

Työn muokkaus ja kevennetty työ ovat hyviä keinoja tukea työhön paluuta. Työyhteisön ja esimiehen tuki työhön palaajalle on myös korvaamattoman arvokasta. Kohdataan ihminen ihmisenä ja ollaan tukena.

Osataanko teillä tukea työntekijää, joka kokee liiallista kuormittuneisuutta tai uupuneisuutta? Tiedostetaanko teidän yrityksessä henkilöstön kuormittuneisuudesta seuraavat riskit?

Kartoita tilanne Työkykyjohtamisen riskimittarilla >

Noora Poussu, työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö

Työelämän muutosten voivottelu ei auta eikä päätä saa enää työntää pensaaseen, kirjoittaa työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Noora Poussu. Mielenterveyttä voi tukea myös työpaikalla.