Paremmalla ergonomialla kohti parhaita työtapoja

Raskaassa varastotyössä kroppa joutuu koville. Sopimuslogistiikkapalveluiden toimittaja DHL Supply Chainissä henkilöstö otettiin mukaan kehittämään työskentelytapoja. Parhaat toimintatavat tukevat työkykyä ja perehdytystä.

Logistiikka ja raskas varastotyö kulkevat käsi kädessä. Tavaran pitää liikkua, mikä tarkoittaa suuria määriä fyysistä toistotyötä. Vaativat asiakkaat odottavat tehokkuutta, mikä luo kiirettä ja painetta esimiehille. Fyysisesti vaativassa ja tiukkatahtisessa arjessa ergonomia tuppaa helposti unohtumaan.

HR Manager Eija Komulainen aloitti DHL Supply Chainillä 2016. Kokeneena henkilöstö- ja työkykyjohtamisen ammattilaisena hän totesi nopeasti, että tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuneisiin lyhyisiin sairauspoissaoloihin täytyi puuttua.

”Meillä tapahtui samanaikaisesti paljon muutoksia toiminnassa”, kertoo Eija. ”Ulkoisessa toimintaympäristössämme oli paljon uutta ja lisäksi asiakkaidemme toiminnassa oli runsaasti muutoksia. Halusimme tarttua muutoksen tuomaan tilaisuuteen. Siksi lähdimme selvittämään sairauspoissaolojen syitä.”

Huolellisen ja kattavan selvitystyön jälkeen oli selvää, että tehtävää riitti.

”Tulimme siihen tulokseen, että tilanteelle oli pakko tehdä jotain”, kertoo Eija. ”Esimerkiksi sairauspoissaolojen osalta tilanne oli huolestuttava. Halusimme erityisesti kehittää varhaisen tuen mallia ja näin ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja.”

Siispä DHL Supply Chainillä käärittiin hihat. Vuonna 2017 käynnistyi laajamittainen Työssä kuntoon -hanke, jonka tarkoitus on kehittää esimerkiksi yhtiön työkykyjohtamista, esimiestyötä ja vähentää sairauspoissaoloja merkittävästi. Työ jatkuu yhä ja sitä rytmittää säännöllinen ohjausryhmätyöskentely työterveyshuoltokumppani Mehiläisen ja Elon kanssa.

Fyysisesti vaativassa ja tiukkatahtisessa arjessa ergonomia tuppaa helposti unohtumaan. DHL Supply Chainillä ergonomiaa lähdettiin kehittämään yhdessä henkilöstön kanssa. (Kuvapankkikuva)

Henkilöstö mukana kehittämistyössä

Osana projektia toteutettiin Ergo-projekti, johon kutsuttiin mukaan työntekijöitä. Ajatuksena projektissa oli kehittää työtapoja ja työympäristöä, jotta työn sujuvuus, tuottavuus ja työturvallisuus sekä työhyvinvointi paranisivat. Työtapoja kartoitettiin viidessä eri työtehtävässä, joista tehtiin kuormitusprofiilit Elon pilotoiman työkalun avulla. Profiilit analysoitiin yhdessä työntekijöiden kanssa työpajassa, jossa pohdittiin ratkaisuja kuormittaviin työasentoihin.

Työpajan ansiosta varastotyöstä löydettiin konkreettisia kehittämistarpeita. Toimenpiteistä sovittiin, niille nimettiin vastuuhenkilöt ja ne aikataulutettiin. Kaikki työpajassa sovitut tehtävät toteutettiin noin kuukauden sisällä.

”Henkilöstöltä tuli todella hyviä ehdotuksia ergonomian parantamiseen”, kehuu Eija. ”Pidänkin henkilöstön osallistamista tällaisiin kehitysprojekteihin ehdottoman tärkeänä. On tärkeää, että ihmiset itse analysoivat toimintaansa ja kehittävät itseään. Näin saadaan todellista muutosta aikaan. Ei auta viisastella ulkopuolelta, miten töitä pitäisi tehdä. On hedelmällisempää, että henkilöstö löytää itse hyvät tavat työntekoon.”

Myös projektissa tiiviisti mukana ollut Mehiläisen työfysioterapeutti Tarja Hiltunen korostaa yhteistyön merkitystä ja työntekijöiden osallistamista.

”Kun työntekijät saadaan mukaan kehittämään työhyvinvointia ja ergonomiaa, myös ergonomian kehityshankkeiden tulokset ovat parempia”, kertoo Tarja. ”Juuri työntekijät tuntevat työnsä parhaiten ja heiltä tulee paras tieto siitä, mikä kuormittaa ja mikä ei. Lisäksi heidän mukaansa ottaminen sitouttaa aivan eri tavalla uusien toimintatapojen kehittämiseen ja niiden käyttöönottoon.”

Tarjan mukaan työpaikoilla ergonomiaa on syytä kehittää laajoina kokonaisuuksina eikä vain pienillä toimenpiteillä. Uudet työvälineet eivät auta, jos toimintatapoihin ei tule muutosta.

”Ergonomia on kaikkien osa ja jokainen työyhteisössä voi siihen vaikuttaa”, painottaa Tarja. ”Ergonomian kehittämisessä huolehditaan työkavereista sekä tietysti omasta itsestä. Yhdessä tekeminen toimii tällaisissa hankkeissa erittäin hyvin.”

Huolellinen perehdytys tukee turvallista kulttuuria

Myllerrys ei rajoittunut pelkästään toimintatapojen ja asiakkaiden käytöksen muutoksiin. DHL Supply Chain rekrytoi sata uutta työntekijää lyhyessä ajassa. Eijan mielestä uudet työntekijät täytyy perehdyttää huolellisesti myös ergonomiaan eikä vain työajan leimaamisiin ja työterveyshuollon käytäntöihin.

”Ergonomian korostaminen uusille henkilöille on kaiken A ja O”, Eija sanoo painokkaasti. ”Turvallisuuskulttuuria luodaan joka päivä, jokaisen työntekijän toimesta. Siksi on ensiarvoisen tärkeä tehdä alusta lähtien selväksi, millaisia hyvät työskentelytavat ovat ja missä ovat riskit. Hyvä perehdytys nopeuttaa työtä ja tekee siitä myös mielekästä. Ei kenestäkään ole kiva oppia kaikkea kantapään kautta!”

Ergo-projekti on poikinut jo paljon tuloksia. Sairauspoissaolojen vähentymisen lisäksi työohjeet ovat selkiintyneet ja turvallisuus osana jokaista työpäivää on parantunut. Myös perehdyttäjät ovat saaneet käyttöönsä kirjallisia ohjeita.

Työtapojen ja esimiestyön standardisointi jatkuu. Eija uskoo vahvasti, että uusien ohjeiden vieminen käytäntöön vie aikaa ja siihen tulee panostaa.

”Päivitämme ja standardisoimme perehdytysprosessia edelleen. Yhdenmukaisuus on tärkeää. Neuvoisinkin muita ergonomian kanssa painivia organisaatioita analysoimaan tarkasti, mistä haasteet johtuvat. Näin voidaan rakentaa tavoitteellista ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Kun hyviä toimintatapoja alkaa löytyä, niitä täytyy kerrata, kerrata ja kerrata sitkeästi.”