Osallista, kysy ja luota – niistä rakentuu osallistaminen

Tiedäthän vanhan viisauden ”Oveni on aina auki, tule kertomaan minulle ideat ja ongelmat aina kun haluat?

Tuo sanonta on perinteisesti liitetty hyvän johtamisen tunnusmerkkeihin. Sitä on saatettu pitää jopa osallistamisena ja läsnäolona. Mutta oletko huomannut, että todellisuudessa avoimesta ovesta ei juuri kukaan tule haasteitaan tai ideoitaan kertomaan? Passiivinen odottaminen on itse asiassa kaukana osallistamisesta ja luottamuksen rakentamisesta. Siksi se ei sellaisenaan riitä.

Osallistaminen on oikeasti jotain muuta, paljon enemmän. Se on aktiivista kysymistä, nimenomaan olennaisten asioiden kysymistä. ”Miten meillä menee?” ei ole kovin hyvä kysymys. ”Mitä pitäisi sinun työsi kannalta ottaa huomioon, kun muutamme tätä prosessia?” on jo paljon parempi kysymys. Kysymisen taito kuulostaa pinnalliselta, mutta on todellisuudessa syvällinen taito. Siihen kannattaa valmentautua, sitä kannattaa harjoitella ja harjoittaa aktiivisesti.

Osallistaminen on myös mahdollisimman suoran, läpinäkyvän ja helppokäyttöisen putken rakentamista jokaisen aivoituksista johtamisjärjestelmään niin, että kaikki näkevät ja tietävät mitä esitetyille ajatuksille tai ideoille tapahtuu tai miksi niille ei nyt juuri tapahdu mitään. Ihmisellä on halu vaikuttaa!

Osallistaminen on luottamuksen rakentamista. Osallistaminen ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Ilman luottamusta osallistaminen ei tuota hyviä ideoita. Kun osallistetaan aidosti, tuloksena syntyy sekä lisäarvoa (eli esimerkiksi uusia ideoita) että uutta polttoainetta osallistamiselle eli luottamusta. Kuulostaa luonnonlakien vastaiselta, että energiaa syntyy sitä käytettäessä, mutta niin se on. Luottamus vahvistuu sitä kuluttaessa. Se voi toki rikkoutuakin sekunnissa ja siksi sitä on syytä pitää hyvin arvokkaana asiana. Luottamuksen jälleenrakennus on iso urakka, eikä sitä voi ulkoistaa konsultille.

Palataan vielä kysymiseen, osallistamisen tärkeimpään instrumenttiin. Kysy, kun jotain pitäisi kysyä, on sitten kyseessä ideoiden tarve elintärkeässä liiketoimintaprosessissa tai vain läheisen kollegan hyvinvointi, jos siinä jokin painaa mieltäsi. Jos miettii kysyäkö jotain asiaa vai ei, niin lähes aina kysyminen kannattaa.

Ja muista, että kun kysyy toiselta tärkeää asiaa, täytyy olla valmis ja vastuullinen: sekin vastaus, joka ei miellytä, täytyy ottaa tosissaan. Sitäkin pitää arvostaa. Jos jättää saamansa vastauksen huomiotta kaksi kertaa, koska ei ehdi, halua tai kykene ottamaan sitä huomioon, niin kolmanteen kysymykseen ei saa enää rehellistä vastausta.

(Innoitusta tarjosi mm. Jason Fried & David H. Hansson: Kesytä töiden hullunmylly. Atena, 2019.)

Ville Saarikoski, työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö

Ei riitä, että johdon tai esimiehen ovi on auki. Harva kävelee spontaanisti sisään kertomaan ideoitaan. Osallistaminen on oikeasti jotain muuta, paljon enemmän, kirjoittaa Ville Saarikoski.

 

Tutustu Elon työkykyjohtamisen ratkaisuihin