Odotettuja tuloksia pitkän aikavälin laskelmista

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat eläkemenojen ja etuuksien kehityksestä ilmestyivät tänään. Suuria yllätyksiä laskelmat eivät sisältäneet. Odotettavissa oli, että Tilastokeskuksen viime marraskuussa julkaisema uusi väestöennuste heijastuu tuloksiin.

Keskeisimmät muutokset laskelmassa liittyivät väestö- ja talouskehitykseen. Syntyvyyden oletus laskettiin entisestä 1,7 lapsesta 1,45 lapseen. Samalla nettomaahanmuuton oletusta laskettiin. Iso laskelmaan vaikuttava asia oli myös sijoitusvarallisuuden reaalituotto-oletuksen laskeminen seuraavalla kymmenelle vuodelle 2,5 prosenttiin. Aiempi arvio oli 3 prosentin tuotto vuoteen 2026 saakka, jonka jälkeen tuotto-oletus on 3,5 prosenttia.

Talouskehityksen ennustaminen on aina vaikeaa ja totta on, että talouteen liittyy nyt epävarmuutta. Elossa 5 vuoden keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,9 prosenttia ja 10 vuoden 4,6 prosenttia.

Väestöä koskevien laskelmiensa pohjana Eläketurvakeskus käyttää Tilastokeskuksen väestöennustetta. Nykyinen väestöennuste perustuu vuosien 2013–2017 lukuihin ja se kuvaa mitä tapahtuu, jos trendi jatkuu koko ennustekauden. Se ei siis välttämättä kuvaa todellista tulevaa kehitystä ja väestöennusteet ovat vaihdelleet eri kertoina. Tilastokeskuksesta on todettukin, että ennusteilla voidaan tarjota tietoa sen arviointiin, tarvitaanko toimia väestökehitykseen vaikuttamiseksi.

Laskelmat korostavat tärkeyttä jatkaa keskustelua syntyvyyden laskun syistä ja sen miettimistä, miten poistaa esteitä lapsihaaveiden tieltä. Syntyvyyden laskuun on monia syitä, ja aiheesta on syytä pystyä keskustelemaan ennakkoluulottomasti ja yrittää ymmärtää syyt, joka ovat johtaneet näin voimakkaaseen syntyvyyden alenemiseen. On pohdittava, miten yhteiskunta ja työelämä voivat tukea perheen perustamista, jotta lasten saaminen ei jäisi ainakaan ympäröivistä olosuhteista kiinni. Samoin keskustelua maahanmuutosta on jatkettava.

Eläketurvakeskus arvioi myös tulevien eläkkeiden tasoa ja korvaustasoa suhteessa keskiansioon. Tilanne kertoo jo aiemmin tiedetyn. Eläkkeiden tasot nousevat, mutta korvaustaso näyttää laskevan.

Kokonaisuudessaan eläkeläisten toimeentulo on parantunut vuosikymmenien saatossa kattavan työeläkejärjestelmän ansiosta. Yksilölliseen eläkkeen tasoon vaikuttavat lopulta monet asiat: työura, sen pituus ja palkkataso sekä eläkkeen alkamisajankohta ja eläkkeellä oloaika. Näistä syistä on tärkeää huolehtia omasta osaamisesta ja työkyvystä.

Työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden näkökulmasta tärkeimpiä asioita ovat sijoitustuotot, ansiokehitys ja työllisten määrä. Pienetkin muutokset arvioissa, joissa ennakoidaan pitkälle tulevaisuuteen, vaikuttavat merkittävästi laskelmiin. Kokonaisuudessaan työeläkejärjestelmän tilanne ei ole äkillisesti heikkenemässä. Nyt julkaistut laskelmat kuvaavat hyvin sitä, miten työeläkejärjestelmä on osa muuta yhteiskuntaa.

Katja Veirto

Kirjoittaja työskentelee Elon yhteiskuntasuhdejohtajana

Työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden näkökulmasta tärkeimpiä asioita ovat sijoitustuotot, ansiokehitys ja työllisten määrä. Pienetkin muutokset arvioissa, joissa ennakoidaan pitkälle tulevaisuuteen, vaikuttavat merkittävästi laskelmiin, muistuttaa Katja Veirto.