Nuoret tarvitsevat turvallista opastusta työelämässä

Viimeisen kuluneen vuoden aikana työpaikkoja ovat huolestuttaneet erityisesti nuorten lisääntyneet mielenterveyteen liittyvät häiriöt ja niistä aiheutuvat sairauspoissaolot. Ahdistuneisuus ja masennus näkyvät myös nuorten lisääntyneenä työkyvyttömyytenä, sillä määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty aikaisempaa enemmän.

Tutkimusten mukaan masennus, joka on mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden yleisin syy, ei ole sinällään lisääntynyt sairautena. Silti suomalaisten kokemus mielenterveydestään ja masennusdiagnoosien lisääntyminen puhuvat toista kieltä. Esimerkiksi huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan joka viidennellä suomalaisella oli masennusdiagnoosi ja yli puolet ilmoitti joskus tunteneensa itsensä masentuneeksi.

Henkisen pahoinvoinnin taustalla voi olla lapsuuden aikana koetut traumat, perheen vastoinkäymiset tai koulukiusaaminen. Sosiaalinen media voi ruokkia epärealistisia käsityksiä nuorten elämästä ja luoda menestymispaineita. Digitaalisten laitteiden laaja käyttö voi vähentää uneen ja lepoon käytettävää aikaa.

On kuitenkin muistettava, että suurin osa nuorista voi hyvin ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Työnantajilla ja kokeneilla työkavereilla on tärkeä rooli nuorien terveen itsetunnon ja mielen hyvinvoinnin tukemisessa.

Nuoret ovat arvokkaita osaajia ja kaipaavat kannustusta

Monimuotoinen työyhteisö, jossa on eri-ikäisiä ihmisiä, rikastuttaa työpaikan osaamista ja uudistumista. Nuorella on uudenlaisia taitoja, jotka hän tuo mukanaan työpaikalle ja näin hän voi auttaa kokeneempia kehittymään. Nuorten vahvuuksia ovat esimerkiksi avoimuus uudelle ja halu oppia itse sekä kehittää työtä, keskustelu- ja neuvotteluvalmiudet sekä tietysti digitaidot someosaamisineen. Moni nuori ei välttämättä edes hoksaa, että Instagramin ja TikTokin toimintojen osaaminen on oikea taito, jota kaikilla ei ole! Työyhteisön ja esimiehen tuella nämä vahvuudet saadaan esille ja hyödynnetyiksi. Muistathan rohkaista nuorta kertomaan omista ideoistaan!

Nuori ei vielä tiedä ja hallitse kaikkia työelämän vaatimia taitoja. Kehittyvä nuori tarvitsee tukea ja apua ammattilaiseksi ja työyhteisön jäseneksi kasvussa. Nuorten ensimmäiset työkokemukset ovat onnistuneen työuran kannalta tärkeitä. Esimies ja työyhteisö pystyvät auttamaan nuoren hyvään vauhtiin kannustamalla ja positiivista palautetta antamalla. Samoilla keinoilla voidaan tukea nuoren mielen hyvinvointia.

S-ryhmän, Työterveyslaitoksen ja Elon tekemän selvityksen mukaan nuoret arvostavat kannustavaa työyhteisöä, hyvää esimiestyötä sekä mahdollisuuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Nämä ovat asioita, jotka varmasti ovat tärkeitä myös pitkään työelämässä olleille. Samalta toivepohjalta on hyvä rakentaa sujuvaa yhteistyötä ja työarkea.

Nuorille tulee antaa aikaa oppia

Tärkeintä nuoren työntekijän kohdalla on perehdytys ja rinnalla kulkeminen sekä jatkuva palautteen antaminen. Perehdyttämiselle kannattaa antaa riittävästi aikaa ja perehdyttäjäksi valita siitä innostunut henkilö. Hankalien asioiden läpikäymiseen kannattaa panostaa. Nuorelle ei riitä, että hänelle sanellaan työtehtävät: hän haluaa tietää, miksi jokin tehtävä tulee suorittaa juuri tietyllä tavalla.

Aktiivisen palautteen avulla nuori oppii tunnistamaan omia onnistumisiaan ja vahvuuksiaan. Toisaalta nuorelle pitää myös kertoa, mikäli työsuorituksessa on jotain parannettavaa tai hänellä on vääriä oletuksia työelämän pelisäännöistä. Vähäisellä työelämäkokemuksella on vaikea oivaltaa, tekeekö asioita oikein vai väärin ilman suuntaa antavaa palautetta. Epävarmuus omasta osaamisesta vaikuttaa onnistumisen kokemuksiin ja motivaatioon. Esimiesten tulee siis varmistaa, että työelämän pelisäännöt, työnkuva ja työpaikan odotukset ovat nuorelle kirkkaat ja että nuori ei jää yksin.

Nuorilla on tuoreita näkemyksiä ja ideoita, mutta niiden esilletuominen voi olla vaikeaa. Tämä kävi myös ilmi S-ryhmän, Työterveyslaitoksen ja Elon selvityksestä. Työyhteisön muiden jäsenten tulisi rohkaista nuorta tuomaan omia ajatuksiaan esille. Niistä hyötyy koko työyhteisö.

Myös vastuunottamista on syytä opettaa. Jo perehdytysvaiheessa nuorelle tulee kertoa, että jokaisella on vastuu omasta hyvinvoinnista ja työkyvystä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos aamuvuoro alkaa 7.00, nuori ei voi mennä nukkumaan vasta kahdelta aamuyöllä.

Mitä, jos huoli herää?

Nuorten perehdytyksessä kannattaa käydä läpi työpaikan oma varhaisen tuen -malli. Kannusta nuorta ottamaan puheeksi mieltä painavat asiat kanssasi jo hyvissä ajoin.

Jos sinulla esimiehenä tai kollegana herää huoli nuoresta, on aika pysähtyä ja kysyä häneltä, onko kaikki hyvin. Huolta herättäviä hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi nuoren yhtäkkinen käytöksen muuttuminen, vetäytyminen omiin oloihin tai työn sujuvuudessa tapahtuvat muutokset. Jotta esimies pystyy tunnistamaan huolestuttavia merkkejä, on hänen tunnettava työntekijänsä. Siksi arkiset kohtaamiset ja keskustelut ovat tärkeitä.

Mielenterveyden häiriöissä työterveyshuollon apu on tarpeen. Auta nuorta saamaan apua mahdollisimman pian, sillä pitkittyessään ongelmat monimutkaistuvat. Pysy nuoren rinnalla. Esimiehen tulee varmistaa, että työntekijällä on mahdollisuus selviytyä työstään, myös hankalassa tilanteessa. Kun työtä muokataan työkyvylle sopivaksi, ei sairausloma ole välttämättä tarpeen. Arjen rytmissä kiinni pysyminen on tärkeää mielenterveyden häiriöissä.

Huolen osoittamista ja puheeksiottamista ei kannata pelätä. Kysyminen ja välittäminen ei vahingoita koskaan, mutta ohittaminen ja puhumattomuus voivat olla joskus jopa hengenvaarallista. Erityisesti meidän työelämän kokeneiden konkareiden täytyy uskaltaa olla rohkeita ja osoittaa, että pidämme huolta ja välitämme toisistamme.

Tutustu Nuori työelämässä -vinkkivideoihin Elon nettisivuilla >

Blogin ovat kirjoittaneet Elon ylilääkäri Liisamari Krüger ja työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Kirsi Mäkelä

Liisamari Krüger ja Kirsi Mäkelä Elon toimistolla.