Missä menee suomalaisten työkyky?

Viimeisen kuluneen vuoden aikana on meitä suomalaisia puhuttanut ja myös huolestuttanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kääntyminen kasvuun pitkään jatkuneen laskevan trendin jälkeen. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kaikissa ikäryhmissä lisääntyivät erityisesti mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet.

Kokemus mielenterveydestä on kehittynyt huonompaan suuntaan

Tutkimusten mukaan masennus, joka on mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden yleisin syy, ei ole sinällään lisääntynyt sairautena. Suomalaisten kokemus mielenterveydestään ja masennusdiagnoosien lisääntyminen puhuvat toista kieltä. Esimerkiksi huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan joka viidennellä suomalaisella oli masennusdiagnoosi ja yli puolet ilmoitti joskus tunteneensa itsensä masentuneeksi.

Masennukseen sairastumiseen on monia syitä, joihin vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. On ajankohtaista pohtia myös, mitä muuta on lisääntyneen ”masennusoireilun” ilmiön takana. Tutkimusta ja selvittelyjä on meneillään.

Nuorten elämää ja tulevaisuuden näkymiä varjostavat työelämän maine hektisenä ja kuluttavana. Ilmastonmuutoskriisi tuo lisänsä synkkään tulevaisuuden kuvaan. Ahdistuneisuus ja masennus näkyvät nuorten lisääntyneessä työkyvyttömyydessä kuntoutustukien määrän nousuna. Jo pidemmän aikaa on ollut esillä peruskouluaikana alkanut henkinen pahoinvointi, jossa usein on taustalla koulukiusaaminen. Toisaalta on keskusteltu sosiaalisen median vaikutuksesta ja ylipäänsä aivojen kuormittumisesta elektronisten laitteiden käytön lisääntyessä. Näiden vaikutus uneen, lepoon, rentoutumiseen ja vuorokausirytmiin on puhuttanut.

Hyvinvointivaltioiden sairaudet heikentävät toimintakykyä ja aikaistavat hoidontarvetta

Maassamme on tällä hetkellä kasvavaa pulaa sairaanhoitajista sairaaloissa ja hoivakodeissa. Työssä oleva henkilökunta on ylikuormittunut. Krooniset, ns. hyvinvointivaltioiden sairaudet, kuten ylipaino ja diabetes, heikentävät sekä työikäisten että iäkkäiden toimintakykyä ja aikaistavat hoidon tarvetta.

Näihin sairauksiin kytkeytyvät myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka aiheuttavat kipuja ja kroonistuessaan heijastuvat yöuneen heikentävästi ja mielialaan masentavasti.

Mitä voisimme tehdä toisin terveydenhuollossamme, jotta nämä kaksi sairausryhmää eivät jatkossa enää lisääntyvästi aiheuttaisi työkyvyttömyyttä? Miten voisimme vähentää niitä? Työtä on tehtävä monella yhteiskunnan osa-alueella perhepolitiikasta työelämän kehittämiseen. Lienee selvää, että ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainsanoja.

Elämme tukiverkoltaan vahvassa maassa

Me Suomessa olemme etuoikeutettuja hyvin monessa asiassa. Myös terveydenhuollon toiminnan suhteen voimme luottaa isossa kuvassa asiantuntemukseen ja oikeudenmukaiseen terveydenhuoltoon. Vakavasti sairas henkilö saa Suomessa aina tarvitsemaansa hyvää hoitoa.

On myös suuri ilo nähdä, kuinka liikunta ja kauniista luonnosta nauttiminen hyvinvoinnin edistämiseksi on suomalaisille edelleen rakasta. Muistetaan, että asiat ovat meillä myös hyvin, vaikka niitä aina on hyvä kehittääkin.

Työpaikoilla voidaan tehdä paljon työkyvyn tukemiseksi. Vahva varhainen tuki, selkeät prosessit kuntoutukselle, toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa ja esimerkillinen esimiestyö kuuluvat jokaisen työnantajan työkalupakkiin. Kun niitä osataan hyödyntää, paljon harvemmat päätyvät lääkärin vastaanotolle ja sieltä sairauslomalle.

Mikä avuksi taistelussa hyvinvointivaltion sairauksia vastaan? Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainsanoja, kirjoittaa Elon ylilääkäri Liisamari Krüger.

Liisamari Krüger, ylilääkäri