Milloin syödään Kalifornian viimeiset pähkinät - riittääkö vesi?

Elolla on työeläkesijoittajana tehtävänään sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. Pystyäksemme tähän, meidän on tunnettava mahdollisimman hyvin sijoitusympäristömme ja -kohteemme. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi on pyrittävä tuntemaan laajasti muita yhtiöiden menestymiseen liittyviä tekijöitä. Yhä keskeisimpiä näistä ovat ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon liittyvät niin sanotut ESG-asiat. Vaikka yhtiöiden raportointi muista kuin taloudellisista tiedoista on kehittynyt, kaikki oleelliset esimerkiksi ympäristöasioihin liittyvät riskit eivät näy raporteissa.

Suomesta käsin on vaikea ymmärtää, kuinka ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset näkyvät jo nyt. Vesiriski on yksi näkyvimmistä ja nopeimmin esiin tulevista muodoista ilmastonmuutoksen edistymisestä. Vastuullisen sijoittamisen yhteisö PRI järjesti kansainvälisille sijoittajille silmiä avaavan vierailun Kaliforniaan, jossa ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ovat konkreettisesti nähtävissä. Selvimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Kalifornian vuoristojen talvisen lumipeitteen vähenemisenä. Kesällä sulava lumipeite auttaa vastaamaan maatalouden ja kotitalouksien lisääntyneeseen veden tarpeeseen. Ilmaston lämpeneminen vähentää Kalifornian talvista lumipeitettä, jolloin kesän kovaa kulutusta varten ei ole enää mitään jäljellä.

Kirsi Keskitalo

Ennen vuotta 2014 Kaliforniassa ei säännöstelty pohjaveden käyttöä lainkaan. Kuivien vuosien jälkeen pohjavesivarannot ovat päätyneet aina vain alemmille tasoille, jolloin on siirrytty pumppaamaan vettä yhä syvemmältä. Sateisinakaan vuosina pohjavesi ei ole koskaan palannut aiemmalle tasolleen. Pohjavesi on nyt vuonna 2018 historian alhaisimmalla tasolla. Kestävien pohjavesivarantojen tärkeydestä kertoo se, että Los Angelesissa pohjavesi kattaa noin puolet tarvittavasta vedestä neljälle miljoonalle asukkaalleen; normaali sademäärä on vain 38 cm vuodessa, kun vertailun vuoksi esimerkiksi Etelä-Suomessa vastaava määrä on noin 70 cm vuodessa.

Kaliforniassa tuotetaan puolet Yhdysvaltojen hedelmistä ja vihanneksista. Yleisimpiä ovat erilaiset pähkinät, kuten mantelit, pistaasipähkinät ja saksanpähkinät. Ruuan tuotantoon liittyy paljon poliittisia kysymyksiä alkuperästä ja ihmisten elinkeinosta. Kasvuolosuhteet ovat olleet otolliset, mutta tätä nykyä veden saatavuus on muodostunut todelliseksi riskiksi. Veden hintavaihtelu normaalin ja kuivien kausien välillä on yli kymmenkertainen. Monien lajien kasvattaminen käy huonoina vesivuosina kannattamattomaksi. Vaihtoehtoina on tuotannon siirtäminen tai hintojen nostaminen.

Innovaatioita ja ratkaisuja ongelmiin kyllä haetaan. Maailman kolmanneksi suurin maataloustuottaja Olam käyttää Kaliforniassa runsaasti teknologiaa, satelliittikuvia ja algoritmeja ymmärtääkseen tuotannon tehokkuutta, maaperän typpipitoisuuksia ja veden käyttöä. Algoritmeja käyttämällä saadaan reaaliaikaista tilannekuvaa pelloilta. Automaattiset mittarit mittaavat maan kosteutta ja sitä kautta pellolla kasvavien kasvien stressitasoa. Kasvin stressitasolla ja tuottavuuden välillä on todettu olevan täydellinen negatiivinen korrelaatio.

Meitä sijoittajia ihmetytti kovasti se, että Kaliforniassa ei todella tunnu olevan ajantasaista dataa veden kokonaismäärästä ja saatavuudesta tai ilmastonmuutoksen vaikutuksista, vaikka vesi on kansantaloudelle kriittinen raaka-aine. Miten alueella voidaan hallita riskiä, jonka nykytilannetta ei tiedetä? Selvää on, että tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja vettä täytyy miettiä ihan uudella tavalla: mikä on todellisuudessa sen kysyntä, entä tarjonta? Voidaanko esimerkiksi myrskyvesiä ottaa käyttöön? Ja tärkeimpänä: miten tätä kaikkea hallitaan, kun energia- ja vesinäkökulmat kulkevat tiiviisti yhdessä.

Pääsimme keskustelemaan Kalifornian valtion talousjohtajan Betty Yeen kanssa veden saatavuuteen liittyvistä haasteista. Hän totesi, että laadukkaamman vesidatan tuottamisen lisäksi pitäisi tehdä poliittisesti vaikeita päätöksiä siitä, kuka maksaa kestävämpään vedenhallintaan liittyvät kulut, kuten uuden infrastruktuurin. Onko Kalifornian aika todeta, että tietystä tuotannosta on luovuttava veden vähyyden vuoksi? Ilmastonmuutos tulee sanelemaan melko karut olosuhteet ja se näyttää etenevän valitettavasti nopeammin kuin poliittinen päätöksenteko.

Mitä me sijoittajina voimme tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Elon tavoitteena on vaikuttaa yrityksiin, jotta ne raportoisivat ilmastovaikutuksistaan ja pienentäisivät ilmastoriskejään. Tämän lisäksi kannustamme yhtiöitä löytämään ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintamahdollisuuksia. Julkiset sitoumukset ja julkilausumat ovat yksi näkyvä keino, jolla herätämme huomion tärkeisiin asioihin. Olemme mukana monessa aloitteessa, joissa globaalisti yhdessä muiden sijoittajien kanssa kannustamme yhtiöitä huomioimaan ilmastonmuutoksen liiketoiminnassaan ja kehittämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Viimeisin oli kesäkuussa allekirjoitettu kirje, jossa kannustettiin öljy- ja kaasuyhtiöitä löytämään uusia Pariisin ilmastosopimuksen kanssa linjassa olevia ratkaisuja. Globaalit aloitteet antavat kaikupohjaa ja vaikuttavuutta.

Institutionaaliset sijoittajat kokevat, että nykyiset tavoitteet ja toimet valtioiden ja lainsäätäjien taholta eivät ole riittävän nopeita - etenkään tavoitteenasetanta ei ole tarpeeksi konkreettista. Elo oli mukana, kun sadat institutionaaliset sijoittajat tekivät aiemmin tänä vuonna yhteisen julkilausuman, jossa yritetään vaikuttaa G7-maihin, jotta ne sitoutuisivat aiempaakin voimakkaammin ja konkreettisin keinoin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.

Elon tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä merkittävä osa sijoituksista tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Tällä hetkellä suorissa osakkeissa ja yrityslainoissa noin kolmannes ja infra- ja reaalisijoituksissa yli 40 prosenttia menee tähän kategoriaan. Kestävään vedenkäyttöön liittyy 15 prosenttia Elon suorien osakesijoitusten yhtiöiden positiivisista ympäristövaikutuksista. Tavoitteiden saavuttamiseksi Elo tulee lisäämään sijoituksia yhtiöihin, jotka tuotteillaan edistävät kestävän kehityksen toteutumista. Pyrimme myös varmistamaan, ettei sijoituksiin liity liiallista ilmastoriskiä ja julkistamme sijoitusten hiilijalanjäljen vuosittain Montréal Pledgen allekirjoittajana.

Jos ilmastonmuutosta ei pystytä pysäyttämään Pariisin sopimuksen alle kahteen asteeseen, saamme Pohjoismaissa nähdä vesiongelman toisen puolen: sateisen ilmaston ja talvien aina vain pahenevan pimeyden. Kirkasvalolampuille tullee olemaan kysyntää - sekä hyville viemäriverkostoille. Tai sitten panostamme tosissamme ratkaisuihin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Kannatan näistä jälkimmäistä.

 

Kirsi Keskitalo

Kirjoittaja toimii Elossa vastuullisen sijoittamisen päällikkönä.