Kun koronavirus myllersi Suomen työarjen

Elon työkykyjohtamisen palvelujohtaja Anu Suutela-Vuorinen pohtii blogissa yhteiskuntaa, työelämää ja omia kollegoita kohdannutta muutosta.

Maailma on muuttunut muutamassa viikossa enemmän kuin monen koko elämän aikana. Tilanteen kaikkia vaikutuksia emme voi vielä tietää, mutta sen jo tässä vaiheessa ymmärrämme, että tämä tulee muuttamaan koko maailmaa.

Tänään alkaa kolmas viikkoni etätöissä. En yleensä tee etätöitä kovinkaan paljoa, sillä minulla ei mene kohtuuttomia aikoja työmatkoihin ja esimiestöissä koen, että läsnäoloani kokouksissa ja muissa kohtaamisissa tarvitaan. Tämä muuttui pari viikkoa sitten yhdellä tekstiviestillä: ”Kuntosalilla, jossa olet käynyt, on treenannut muutama päivä sitten henkilö, jolla on todettu koronavirustartunta.” Viesti sekoitti päivän ohjelman, mutta ajattelin, että parin viikon etätyö ei vaikuta elämääni kovinkaan paljoa.

Silloin en vielä paljoa tiennyt. Onneksi olin edellisenä iltana sanonut tiimipalaverissa, että otetaan kaikki työkoneet kotiin, jos jotain yllättävää tulee. Yllätys tuli nopeammin kuin arvasinkaan.

Tilanne on tietenkin muuttunut kahdessa viikossa. Etätöihin on siirtynyt myös koululaiset, joiden siirtyminen uuteen on opettajien ansiosta tapahtunut yllättävän kivuttomasti. Tunnustan kyllä, etten ole vielä ehtinyt lasteni koulunkäyntiin kovinkaan paljoa keskittyä, sillä päivät ovat olleet täynnä. Se aika, jonka istuin aiemmin kokouksissa, istun nyt kokouksissa luurit päässä. Yllätyksenä on tavallaan tullut se, että työpäivistä on hävinnyt huokoisuus.

Nyt kun tämä etätyöskentely jatkuu pitkään, tulee huolehtia ergonomiasta kotikonttorilla. Elon uusimmassa työkykyjohtamisen uutiskirjeessä on artikkeli siitä, miten työtä tulisi tauottaa, jottei se aiheuta tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Uusi viikkorytmi pystyyn ja pyörimään pikavauhdilla

Osa tiimistäni työskentelee ympäri Suomea, joten etäjohtaminen ei ole minulle uutta. Haasteen tähän tekee kuitenkin se, että nyt etäjohdettavia on muutaman sijaan pitkälti toistakymmentä. Miten pitää riittävästi yhteyttä kaikkiin? Miten voin varmistua, että kaikilla on asiat olosuhteisiin nähden hyvin?

Vastuu etäjohtamisen onnistumisesta on esimiehellä, mutta myös tiimiläiset voivat auttaa esimiestä onnistumaan. Tiimini on upeasti rakentanut jo pari kertaa viikossa etäkahvit ja useilta on tullut viestejä tyyliin ”länsirintamalla kaikki hyvin”. Kun kaikki otetaan vastuuta etäjohtamisessa, tästäkin uudesta tilanteesta selvitään.

Jos toimit etäjohtajana ensimmäistä kertaa tai haluat kerrata etäjohtamisen asioita, työkykyjohtamisen artikkeleistamme löytyy myös ajatuksia siihen.

Työkykyjohtaminen on nyt osa kriisijohtamista

Vuosia olemme työkykyjohtamisen palveluissa puhuneet muutosjohtamisesta osana työkykyjohtamista. Niin pienemmät kuin suuremmat muutokset ovat haastaneet suomalaisia työpaikkoja jo ennen koronaepidemiaa. Nyt olemme siirtyneet muutosjohtamisesta kriisijohtamiseen.

Tilanteet monilla työpaikoilla on hallitsemattomia ja niiden vaikutuksia ei vielä kokonaisuuteen tiedetä. Lomautukset ja irtisanomiset sekä huoli terveydestä ja toimeentulosta on monilla nyt suuri. Etätyöt ovat mahdollisia vain osalle työtä tekevistä ja monet tekevät työtään työpaikallaan kuten ennenkin.

Työnantajilla on velvollisuus vaaran arviointiin työpaikalla ja on ryhdyttävä toimiin, jotta vaaroilta mahdollisimman hyvin suojauduttaisiin. Konkreettisesti tämä on nyt näkynyt esimerkiksi kaupoissa, joissa kassoille ollaan lähdetty rakentamaan pleksejä ja kassat käyttävät kumihansikkaita.

Oma haasteensa ovat työntekijät, jotka ovat alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. THL on nyt määritellyt nämä riskiryhmät ajankohtaisen tutkimustietojen perusteella. Joissain tapauksissa tilanne saadaan ratkaistua työjärjestelyillä. Joissain tapauksissa tilanne vaatii työterveyslääkärin arvioinnin siitä, aiheutuuko työstä vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle.

Tilanne ei ole helppo ei työpaikoille eikä työterveyshuolloillekaan, koska kovin konkreettisia ohjeita ei vieläkään ole.

Huolehtimalla itsestämme voimme huolehtia myös muista

Johtajille, esimiehille ja yritysten HR:lle tilanteet ovat myös todella kuormittavia. Sivuiltamme löytyy vinkkilista, mitä asioita muutostilanteissa tulee ottaa huomioon työkykyjohtamisen näkökulmasta. Yksilön näkökulmasta vanha viisaus siitä, että happinaamari tulee asettaa ensin omalle naamalle ja sitten vasta muille, pätee tässäkin.

Koeta muistaa hengittää syvään, pidä taukoja, hae tukea kollegoista tai tarpeellisesti työterveyden ammattilaisilta, jos ahdistus nostaa liikaa päätään. Olemme tässä kaikki samassa veneessä ja hyviä ja huonoja hetkiä tulee meille kaikille.

Monet asiat ovat hyvällä tolalla – tunnista ne ja jaksat paremmin

Mitä sitten on jäljellä siitä vanhasta maailmasta. Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen aina saanut tehdä innostavaa työtä. Se ei ole tässä tilanteessa muuttunut mihinkään. Saan voimaa sekä innostavasta työn sisällöstä että niistä ihmisistä, joiden kanssa tätä työtä saan tehdä. Loistava tiimi, joka ideoi jo uutta, upeat kollegat, jotka tsemppaavat toisiaan ja välittävä esimies, joka omalla rauhallisuudellaan luo tunnetta siitä, että tästä tilanteesta vielä selvitään.

Tulee vielä se hetki, kun vielä kohtaamme.

Mutta tänään, teen parhaani, että työt etenevät, olen armollinen itselleni, jos ja kun en kykene kaikkeen ja luotan siihen, että tämä tilanne on joskus ohi. Maailma ei tule olemaan samanlainen tämän jälkeen, mutta joissain asioissa se voi olla jopa parempi. Sitä paitsi, työpäivän jälkeen saan edelleen lähteä ulos metsään kävelylle ja seurata kevään etenemistä. Sitä en ole muuten moneen vuoteen ehtinyt tehdä.

Niin ja tänään muistan myös venytellä ja pitää taukoja.

Anu Suutela-Vuorinen, työkykyjohtamisen palvelujohtaja

Tutustu Elon työkykyjohtamisen palveluihin >