Kaikki voittavat, kun työelämässä joustetaan puolin ja toisin

Marketta Ekholm

Työnantajan vastuullisuus nousee entistä selvemmin kriteeriksi, kun työntekijät pohtivat tyytyväisyyttään työnantajaansa tai työnhakija punnitsee uutta työpaikkaa. Vastuullisuuden osa-alueita kuten syrjimättömyyttä, joustoja, esimiestyötä, työn merkityksellisyyttä, palkkatasa-arvoa ja kestävää kehitystä eri yksilöt painottavat eri tavoin, mutta yhtä kaikki niiden pitää olla perustasoltaan kunnossa, jotta työnantajaan halutaan sitoutua.

Oikotie teki keväällä 2020 ensimmäisen tutkimuksensa siitä, miten suomalaiset työntekijät näkevät työnantajiensa vastuullisuuden. Kyselyyn vastasi reilut 4 000 työntekijää eri kokoisista ja eri toimialaa edustavista työpaikoista. Vastuullisuuden eri osa-alueilla ei tuloksissa ollut suuria eroja, mutta parhaiten vastuullisuus toteutui hakijakokemuksessa, työn merkityksellisyydessä ja joustoissa. Olen iloinen siitä, että suomalainen työelämä koetaan joustavaksi. Pitkän linjan HR-ammattilaisena olen nähnyt, miten paljon hyvää työelämän joustoilla voidaan saavuttaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että parhaisiin tuloksiin päästään, kun työnantaja ja työntekijä kantavat yhdessä vastuuta ja molemmat joustavat tarvittaessa.

Työuran eri vaiheissa eri haasteet

Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna suomalaisten työurien pitäisi olla pidempiä ja ehjempiä, jotta huoltosuhde pysyisi tasapainossa. Monessa yrityksessä tähän tähdätään panostamalla siihen, että työura ei sen loppupäässä katkea liian aikaisin. Hyvä, että tähän kriittiseen vaiheeseen on löydetty työuran jatkumista tukevia toimintamalleja.

On meillä Elossakin työuran loppuvaiheen tukimuotoja, mutta ne ovat vain yksi osa kokonaisuudesta. Me Elossa puhumme Elonkaaresta, kun havainnollistamme, millaista tukea tarjoamme henkilöstöllemme uran eri vaiheissa.

Ensimmäisessä vaiheessa tuemme työuraan kiinnittymistä. On aivan selvää, että esimerkiksi sillä, miten nuori integroituu ensimmäiseen työpaikkaansa, on vaikutusta koko hänen työuralleen. Varsinkin silloin, jos integroituminen ei suju toivotulla tavalla. Laadukas esimiestyö ja mahdollisten opintojen loppuun saattamisen tukeminen ovat uran alkuvaiheessa avaintekijöitä, että tuore ammattilainen saa siivet alleen.

Toisena vaiheena Elonkaaressamme nousee esiin työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen. Usein henkilö elää tässä vaiheessa ruuhkavuosiaan, jolloin panostetaan niin perheeseen kuin uraan ja aika on kirjaimellisesti kortilla. Työajan joustot, etätyö, sairaan lapsen hoitopalvelu tai tarvittaessa omaishoitajuuden tukeminen muutamia mainitakseni, helpottavat työntekijän arkea ja lisäävät työhyvinvointia. On sanomattakin selvää, että joustoista hyötyvät kaikki osapuolet.

Kaikki eivät työuransa aikana kulje samoja polkuja. Yksilöt voivat kohdata työkyvyssään muutoksia, etenevät esimiestehtäviin tai haastaviin projektivastuihin. Vastuullinen työnantaja on tukena myös näissä työuran solmukohdissa. Joku voi tarvita lisäkoulutusta, toinen mentorointia kokeneemmalta esimieheltä ja kolmas mukautettua työtä tai osatyökykyynsä sopivaa tehtävää. Työnantaja ei voi toimia toiveiden tynnyrinä, mutta usein henkilön toiveet edistävät hänen työkykyään sekä sitouttavat työnantajaan ja ovat melko helposti toteutettavissa.

Jokainen haluaa, että oma työnantaja on vastuullinen. Yhtä tärkeää on sekin, että toimii itse työyhteisössään vastuullisesti. Vastuullisuuden yhtälö työpaikalla ei toteudu, elleivät kaikki sitoudu siihen tosissaan. Kaikissa organisaatioissa tavoitteena on, että työntekijä antaa parastaan. Luottamus tukee tätä tavoitetta ja joustot ovat mitä suuremmassa määrin luottamista.

Marketta Ekholm

Kirjoittaja toimii työeläkeyhtiö Elossa henkilöstöpäällikkönä ja on tehnyt koko työuransa HR-tehtävissä.