Jo vuosikymmen nollahetkestä – mikä vaikuttaa tulevaisuuteen?

On kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Yhdysvaltojen asuntomarkkinoista lähtenyt finanssikriisi alkoi vavisuttaa koko maailmantaloutta. Vaikka merkkejä kytevästä kriisistä oli nähtävissä jo pidemmän aikaa, moni ajoittaa sen akuuteimman alun suuren investointipankki Lehman Brothersin kaatumiseen vuoden 2008 syyskuussa. Seurauksena oli pankkien välisen luottamuksen mureneminen globaalisti sekä monen pankin ja rahaston kaatuminen. Lisäksi Yhdysvalloissa moni menetti kotinsa, eläkesäästönsä ja työpaikkansa.

Kaoottinen tilanne alkoi rauhoittua, kun keskuspankit ja hallitukset tulivat vaikeuksiin joutuneiden pankkien hätiin. Suomalaiset pankit selvisivät kriisistä varsin kuivin jaloin eikä yksikään tarvinnut valtiolta apua. Suomen työeläkealalla finanssikriisin reagoitiin muuttamalla työeläkeyhtiöiden toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, ja ne välttyivät pakkomyymästä omistamiansa suomalaisia osakkeita. Osakkeiden myyminen huonossa tilanteessa olisi vain vauhdittanut kurssien laskua.

Kriisi heijastui kuitenkin reaalitalouteen vielä pitkään ja uusia kriisejä oli tulossa. Yksi merkittävimmistä on kenties vuoden 2010 eurokriisi, jonka vuoksi jopa euroalueen hajoamista pidettiin mahdollisena.

Reaalitalouden ja työllisyystilanteen vaikeudet eivät kuitenkaan ole näkyneet samassa mitassa sijoitustuotoissa. Sijoitusmarkkinat elpyivät melko nopeasti ja kriisin jälkeinen aika on ollut sijoittajille hyvää aikaa. Vuonna 2009 sijoitusmarkkinoilta saatiin jo ennätystuotot. Tähän on vaikuttanut merkittävästi keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka. Nollaan ja jopa miinukselle painetut ohjauskorot ovat saaneet suuret sijoittajat ostamaan osakkeita ja muita sijoituskohteita, joista on saatu hyvät tuotot. Yritysten investointitoiminta ei kuitenkaan piristynyt samassa mitassa.

Sykli on kuitenkin tulossa lopuilleen ja tuotto-odotukset ovat laskeneet, ja työeläkeyhtiöidenkin on varauduttava aiempaa maltillisempiin tuottoihin jatkossa. Elossa jatkamme sijoitusten hajauttamista laajasti kansainvälisille markkinoille erityyppisiin sijoitusinstrumentteihin. Samalla koko työeläkealan sijoitustoiminnan riskienhallinta on kehittynyt paljon.

Tiukentunut sääntely ja oppienjako uudelle sukupolvelle

Vuosipäivä saa monet pohtimaan, mitä kriisistä on opittu ja voidaanko sellaiset välttää tulevaisuudessa. Keskeisten, suurten pankkien sääntely on tiukentunut vahvasti, minkä ansiosta finanssialan toimijoiden riskienhallinta on aiempaa järeämpää. Esimerkiksi pankkien oma vakavaraisuus on selvästi vahvemmalla pohjalla.

Kriisin jälkeisestä kehityksestä ja tulevaisuudesta puhuessa on hyvä pitää mielessä inhimilliset elementit. Finanssi- ja investointialalla on sittemmin ehtinyt aloittaa kokonaan uusi sukupolvi työntekijöitä. Kokemustaan ja osaamistaan kasvattavat nyt nuoret työntekijät, jotka kriisin aikaan ja sen jälkeisinä vuosina istuivat vasta koulunpenkillä.

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että kriisin aikaan alalla olleet kohtaavat sinne juuri työllistyneet ja tulevaisuudessa työllistyvät nuoret ammattilaiset. Kun sijoittamista tehdään tiimeissä, joissa edustettuna on erilaisia kokemustaustoja ja näkökantoja, pidetään myös huolta, etteivät finanssikriisin ja jopa aikaisempien markkinakriisien opit pääse unohtumaan.

Taloudet löytävät tiensä ulos kriiseistä

Uskon, että taloussykli jatkuu hyvänä vielä parisen vuotta, mutta huolet ovat alkaneet kasaantua. Talouden kasvu on saavuttamassa tai jopa saavuttanut lakipisteensä tältä erää. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota ja brexit vaikuttavat euroalueeseen, mahdollisesti myös arvaamattomilla tavoilla. Lisäksi keskuspankit, joista Yhdysvaltojen Fed on etulinjassa, alkavat kiristää rahapolitiikkaa. Sen seurauksena dollari vahvistuu ja dollarimääräinen likviditeetti heikkenee, mikä ei tiedä hyvää dollarivelkaantuneille kehittyville talouksille.

Huoli tulevista kriiseistä on ymmärrettävää. Työeläkeyhtiön sijoitusjohtajana palautan keskustelun kuitenkin aina pitkään aikajänteeseen: eläkesijoittajien vastuut ulottuvat vuosikymmenien päähän. Tämän täytyy myös heijastua pitkän aikavälin sijoitustoiminnan suunnitteluun syklien käänteet huomioiden.

Varmaa on ainoastaan se, että kriisejä tulee jatkossakin ja ne saattavat yllättää ajoituksen suhteen. Taloudet ovat joustavia ja ne löytävät tiensä ulos kriiseistä. Vaikka vuoden 2008 kriisistä ei ole vieläkään täysin toivottu, ollaan jo paljon paremmalla mallilla.

Me Elossa jatkamme parhaiden toimintatapojen hyödyntämistä ja hiomista. Vastuullinen, tavoitteellinen ja harkitseva sijoittaja panostaa sijoituskohteidensa hyvään tuntemukseen – ennen sijoituspäätöstä sekä kohteen toiminnan muuttuessa ja kehittyessä. Tämä vaatii sijoittajalta paljon omaa analyysiä, ja elämmekin aikaa, jolloin eläkesijoittajalla on käytössään enemmän dataa kuin koskaan aiemmin.

Lisäksi omaa osaamistamme ja kokemustamme tukee vahva yhteistyökumppaniverkosto, jonka ansiosta voimme toimia entistä paremmin ja systemaattisemmin. Näin pidämme huolen siitä, ettemme tarkastele sijoitusmarkkinoita ja -kohteita vain oman ymmärryksemme pohjalta.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin seuraavat kymmenen vuotta ja pidemmälle.

Hanna Hiidenpalo

Kirjoittaja on Elon sijoitusjohtaja