Ikäjohtamista työllisyyskeinona ei pidä unohtaa

Valtionvarainministeriön työllisyyspaketin esitykset elokuun puolessa välissä käynnistivät jälleen kiivaan keskustelun ikääntyvien työllisyydestä. Työllisyyspaketissa oli vanhoja tuttuja lääkkeitä kuten ns. eläkeputken poisto. Ikääntyvät eivät enää tulevaisuudessa saisi jatkoa työttömyysturvan etuuspäiviin eläkeikään saakka.

Yllättävämpien esitysten joukossa oli, että eläkkeen määrää vähentäisivät ennen eläkeikää käytetyt työttömyysturvan etuuspäivät. Hiukan yllätti myös esitys työnantajien vastuiden kasvattamisesta työkyvyttömyyseläkkeistä. Trendi työnantajien vastuiden tai maksuosuuksien kasvattamisessa on ollut toisenlainen.

Onko kaikki keinot sitten jo ehdotettu ja kivet käännetty ikääntyvien työllisyyden parantamiseksi?

Tutkimustietoa siitä, mikä vaikuttaa työssä jatkamiseen, ainakin on tarjolla. Työeläkejärjestelmän näkökulmasta eläkeiän asteittainen nousu ohjaa ja pakottaa työssä pysymiseen nyt entistä pidempään. Ikärajojen muutoksilla on merkitystä myös asenteisiin ja siihen, miten sosiaaliset normit muotoutuvat: mikä on hyväksyttyä ja missä iässä nähdään sopivaksi jäädä eläkkeelle.

Eläkeaikeita tutkineen Eläketurvakeskuksen Noora Järnefeltin mukaan eläkeaikeet ovatkin myöhentyneet uudistuksen jälkeen.

Ikääntyvien työssä jatkamiseen panostaminen tutkitusti lisää aikeita jatkaa työuralla

Kehitys on siis ollut myönteistä, mutta mitä koronan aiheuttama epävarmuus merkitsee? Viime vuonna valmistuneessa lisensiaattitutkimuksessani tarkastelin, millaiset tekijät vaikuttavat ikääntyvien eläkehalukkuuteen. Aihe on mitä ajankohtaisin edelleen. Tutkimuksessani havaittiin, että työpaikalla toteutetut irtisanomiset vähentävät työssä jatkamisaikeita. Sen sijaan ikääntyvien työssä jatkamiseen panostaminen lisäsi niitä. Työssä jatkamisen halukkuus yli vanhuuseläkeiän oli harvinaisinta palkansaajilla, joiden työpaikoilla oli toteutettu irtisanomisia ja ikääntyvien työssä pysymistä ei tuettu.

Työssä jatkamiseen vaikuttavista asioista on paljon tutkimustietoa. Yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirton lisensiaattitutkimuksessa havaittiin, että työpaikalla toteutetut irtisanomiset vähentävät työssä jatkamisaikeita. Työssä jatkamiseen panostaminen taas lisäsi jatkamisaikeita.

Valtionvarainministeriön työllisyyspaperissa oli paljon muitakin ehdotuksia kuin työttömyysturvan muutokset. Mukana oli maininta työkykyohjelmasta ja hallitusohjelmaankin sisältyy Työn ja työhyvinvoinnin ohjelma TYÖ2030.

Terveys ja työkyky ovatkin olennaisia työllisyyden edistämisessä. Työkyvyn edistäminen on tärkeää kaikille, mutta korostuu työntekijäasemassa olevien kohdalla. He ovat varhaisen eläköitymisen riskiryhmässä työkyvyttömyyden kautta ja työuralla tapahtuva kouluttautuminen on vähäisempää.

Epävarmuutta ei voi poistaa – muutoksen sietokykyä sen sijaan voi vahvistaa

Parin viikon kuluttua budjettiriihessä päättäjät ovat hankalien päätösten edessä. Kun työllisyysvaikutuksia lasketaan, erilaisille etuusmuutoksille on löydettävissä lukuja. Mutta esimerkiksi työkykyohjelmien toimille on vaikea saada ulos lukuja. Työpaikkansa säilymistä miettivää ikääntyvää puolestaan kiinnostavat työttömyysturvan muutokset. Ja voi tuntua hankalalta miettiä mahdollisuuksia kouluttautumiseen tai nähdä työpaikan uravalmennus konkreettisena mahdollisuutena.

Hankaluuksista huolimatta on pidemmän aikavälin etu miettiä malleja, miten epävarmuutta kokevilla työpaikoilla ikääntyviä voidaan tukea. Epävarmuutta tulevaisuudesta ei voida millään toimin kokonaan poistaa. Muutoksen sietokykyä sekä muutosvalmiutta on kuitenkin mahdollista kasvattaa. Omien vahvuuksien löytäminen ja tulevaisuuden usko auttaa pysymään työelämässä. Työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen lisäksi työpaikkojen ikäjohtamisen toimia ei kannata unohtaa.

Katja Veirto, yhteiskuntasuhdejohtaja