Huomioimalla työuran eri vaiheet rakennetaan tuottavuutta ja sitoutumista

Työntekijöiden elämä ja työura eivät seuraa samoja vakaita raiteita ensimmäisestä työpaikasta ensimmäiseen eläkepäivään. Pitkin työuraa vastaan tulee suunniteltuja, vähemmän suunniteltuja ja täysin yllättäviä tilanteita, jotka vaikuttavat työkykyyn eri tavoin.

Työkyvyn muutosten huomioimisessa työuran aikana on perinteisesti keskittynyt työuran loppupäähän. Tästä ikäjohtaminen on laajentunut käsittämään myös muut työuran vaiheet, kuten työuran alun ja keskivaiheen. Laajentunutta näkökulmaa paremmin kuvastava työurajohtaminen tavoittelee työntekijän vahvistunutta työuran hallintaa, itseohjautuvuutta ja omaan työhön liittyvää sisäistä motivaatiota. Valmistautuneisuus työuran hallintaan auttaa selviytymään onnistuneesti työuran muutoksissa.

Työelämään kiinnittymisen ja eläköitymisen lisäksi merkittäviä siirtymävaiheita ovat esimerkiksi perheen perustaminen ja työkyvyn haasteet, joita voi tulla missä tahansa vaiheessa työuraa esimerkiksi mielenterveyden järkkyessä tai muun sairauden iskiessä.

Työuralla tulee vastaan useita eri tilanteita työroolin muutoksista aina terveyshaasteisiin.

Lisää ratkaisuhakuista kommunikointia työntekijöiden ja työnantajien välille

Miten eri elämänvaiheiden huomioiminen voidaan sitten aloittaa? Suuntaviivoja saa jo hyväksymällä, että työntekijöiden voimavarojen määrä vaihtelee työuran aikana. Työn ja muun elämän yhteensovittamiseen kannattaa suhtautua myös työnantajan ja työntekijän yhteisenä asiana.

Eri elämänvaiheet voi ottaa puheeksi esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Työnantaja voi kertoa erilaisista työn muokkauksen mahdollisuuksista ja rohkaista työntekijöitä tuomaan esiin tarpeitaan oma-aloitteisesti. Muokkaamalla työtä voidaan edistää työkykyisyyttä ilman, että työntekijän voimavaroissa tapahtuu muutosta.

Esimerkiksi jos tapahtumajärjestäjänä työskennellyt työntekijä katkaisee jalkansa, hän ei voi kantaa juhlatiloihin koristeita ja tuoleja. Sen sijaan hän voi tilanteeseensa sopivalta työpisteeltä koordinoida muiden työtä ja tehdä vaikka tilauksia. Henkisesti vaativaa asiantuntijatyötä tekevä voi puolestaan sairastua masennukseen, minkä vuoksi työviikkoa voi olla hyvä lyhentää päivällä tai parilla.

Kun työ joustaa, motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät sitoutuvat työantajaansa tiiviimmin, työurat pitenevät, työn tuloksellisuus kasvaa ja sairauspoissaolot vähenevät.

Uusi digitaalinen materiaalipaketti työurajohtamiseen

On ehdottoman tärkeää, että työpaikat saavat käyttöönsä työkaluja, joilla pääsee alkuun. Työterveyslaitos on toteuttanut kaikille avoimen digitaalisen materiaalipaketin tukemaan suomalaisten organisaatioiden työurajohtamista. Olemme olleet Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa -hankkeen kanssa mukana tässä työssä. Materiaali sisältää napakoita tiivistyksiä ja neuvoja asiantuntijoilta sekä harjoituksia, joiden avulla yritysten johto, HR ja esimiehet voivat lähteä pohtimaan työuran eri vaiheiden huomioonottamista työpaikalla.

Minulla oli ilo olla Työterveyslaitoksella työstämässä työurajohtamisen menetelmiä, ja nyt on aika tuoda niitä laajemmin saataville.

Voit tutustua materiaaliin täällä. Lisätietoja löydät Työkaari kantaa -hankkeen sivuilta ja Työterveyslaitoksen sivuilta.

Tutustu myös Elon työkykyjohtamisen palveluihin ja työhyvinvointikoulutuksiimme

Marjo Wallin

Kirjoittaja työskentelee Elossa työhyvinvoinnin kehittämispäällikkönä