Elon uusi työkalu auttaa työkyvyttömyysriskissä olevaa yritystä ymmärtämään taustasyitä ja miten työpaikan toimilla voidaan alentaa riskiä

Esimiestyöllä on yhteys työntekijöiden työkykyyn. Elon uudella kartoitustyökalulla riskissä oleva yritys saa aikaisempaa paremman näkymän esimiestyön kehittämiskohteisiin, kirjoittaa työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

Mielenterveyden sairaudet olivat vuonna 2019 yleisin syy Elon myöntämissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Alle 35-vuotiaiden ryhmässä työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärä kasvoi 25 prosenttia ja heillä syyt ovat pääosin mielenterveysperusteisia. Vaikka osa nuorten työntekijöiden oireilusta juontaa juurensa jo lapsuuden kotiin ja sen voimavaroihin, työpaikan toimilla on osoitettu olevan yhteyttä mielenterveysoireisiin ja työkykyyn.

Elon ja Työterveyslaitoksen toteuttaman Nuorten työelämäodotukset -tutkimuksen mukaan nuorten kaupanalan työntekijöiden alakulon ja toivottomuuden kokemukset olivat yhteydessä heikommaksi koettuun esimiestyöhön kuin oireettomilla nuorilla. Vahvimmin erot näkyivät koetun palautteen riittävyydessä ja siinä, kuinka kiinnostuneena nuoret pitivät esimiestä terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Esimiestyön yhteyttä työkykyyn vahvistaa myös henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Auran tekemät analyysit suomalaisista yritysaineistoista. Työntekijöillä, jotka eivät koe nauttivansa esimiehensä luottamusta ja eivätkä koe esimiestä reiluksi kaikkia kohtaan, on useammin heikentynyt työkyky kuin työntekijöillä, jotka kokevat esimiehen antaman tuen hyväksi. Luottamuspääoma vaikuttaa työkykyarvioon myös pidemmällä aikavälillä – työntekijän arvio omasta työkyvystään kahden vuoden kuluttua riippuu koetusta esimiehen osoittamasta luottamuksesta.

Jatkuva tulipalojen sammuttaminen kuormittaa koko työyhteisöä

Yrityksessä, jossa on työkyvyttömyysriskiä, on tyypillisesti ollut jo useita vuosia sairauspoissaoloja, jotka enenemässä määrin alkavat pidentymään. Työterveyshuollon yritykselle ilmaisemat huolenaiheet liittyvät usein henkilöstön kuormittumiseen ja heikentyneeseen palautumiseen sekä heikoksi koettuun esimiestukeen. Työkykyjohtamisen prosessit saattavat olla vasta kehittymässä ja roolien sekä vastuiden epäselvyys aiheuttaa sen, että tuen tarpeessa olevia työntekijöitä ei aina tunnisteta ja pitkätkin sairauslomat tulevat yllätyksenä.

Tämä ”tulipalojen sammuttaminen” työllistää ja kuormittaa erityisesti esimiehiä kohtuuttomasti, varsinkin jos heillä ei ole riittävää esimiestukea tarjolla omaan työhönsä. Tyypillisesti tilanne alkaa näkymään myös työyhteisön toiminnassa yhteisen vastuunoton rapautumisena sekä työilmapiirin heikentymisenä. Jatkuva alimiehitys ja sairauslomalla olevien töiden paikkaus omien töiden ohella kuormittaa henkilöstöä.

Uusi työkalu konkretisoi yrityksen johtamisen tasoa

Elon uudella kartoitustyökalulla riskissä oleva yritys saa aikaisempaa paremman näkymän esimiestyön kehittämiskohteisiin. Työkalu hyödyntää yrityksessä toteutetun Elon työyhteisökyselyn tuloksia ja laskee niiden perusteella indeksiluvun, joka kuvaa johtamisen ja esimiestyön tasoa yrityksessä. Indeksiluvun taustalla vaikuttavat henkilöstön antamat arviot työkyvystään, työn hallinnasta sekä motivaatiostaan. Indeksi perustuu Ossi Auran kumppaneineen toteuttamaan laajaan, suomalaisesta yritysaineistosta tehtyyn tutkimussarjaan. Indeksi on yhteydessä koettuun esimiehen osoittamaan luottamukseen, työyhteisön yhteiseen vastuunkantoon ja hyvään työyhteisön ilmapiiriin.

Kartoitustyökalun avulla riskissä oleva yritys saa lisää ymmärrystä eri yksiköissä olevista johtamisen ja esimiestyön haasteista. Tämä auttaa kohdentamaan esimiestyön kehittämisen toimenpiteen juuri niihin yksiköihin, joissa riskit ovat suurimmat ja mahdollisuudet vaikuttavuuteen parhaimmat.

Kehittämistoimien vaikutusten mahdollisuudet ilmaistaan työkalussa yritysjohdolle helposti ymmärrettävällä tavalla: talouslukujen ja vertailutietojen kautta, mikä auttaa ylintä johtoa tekemään oikea-aikaisia investointeja esimiestyön kehittämiseen ja työkyvyttömyysriskien alentamiseen.

Työkykyprosessien systemaattinen johtaminen ei välttämättä edellytä rahallista panostusta. Nykytilan selvittämisellä ja riskien tunnistamisella, vastuiden ja roolien päättämisellä sekä tunnuslukujen aktiivisella seuraamisella ja johtamisella päästään työkykyprosesseissa jo erittäin pitkälle!

Lue lisää Elon verkkopalvelun työkaluista >

Tutustu Elon työkykyjohtamisen palveluihin >

Marjo Wallin, työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö