Ammatillisen kuntoutuksen aktiivinen kehittäminen on tarpeellista

Työterveyslaitos on tutkinut työeläkekuntoutuksen eli ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tarkastelu keskittyi vuosina 2008–2010 alkaneisiin kuntoutusjaksoihin. Tutkimuksen mukaan ammatillisella kuntoutuksella on vain pieni myönteinen vaikuttavuus. Lisäksi tuloksissa todetaan, että ammatillinen kuntoutus tarvitsee aisaparikseen muita toimia, kuten laajempaa työn muokkausta ja pitkäkestoisempaa tukea työpaikalla. Myös itse kuntoutustoiminnan kehittämistä tutkimus pitää tärkeänä.

Tulokset antavat ajattelemisen aihetta. Ne myös vahvistavat omaa käsitystämme ammatillisen kuntoutuksen sisällöllisen kehittämisen tarpeesta. Erityisesti kasvavat taloudelliset panostukset ammatilliseen kuntoutukseen tekevät toiminnan vaikuttavuuden kohentamisesta entistä tärkeämpää.

Samalla on hyvä muistaa, että tutkimustulokset riippuvat aina siitä, miten tutkittavaa asiaa tarkastellaan. Kymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Esimerkiksi tietoisuus ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudesta on parantunut. Työterveyshuolto ja työnantaja osaavat vuosi vuodelta ohjata työntekijöitä kuntoutuksen äärelle entistä useammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Ammatillisen kuntoutuksen palveluntarjoajat ovat kehittäneet osaamistaan ja työeläkeyhtiöt ovat työstäneet omaa osuuttaan. Myös lainsäädäntöön on tehty muutoksia.

Olemme Elossa panostaneet paljon vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseen, jotta löydämme mahdollisia polkuja viedä ammatillista kuntoutusta entistä vaikuttavampaan suuntaan. Haluamme kuntouttaa ihmisiä onnistuneesti työelämään eikä vain pitkittää työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Haluamme, että asiakkaamme löytävät työelämästä paikan, jossa he selviävät pitkällä tähtäimellä.

Kuntoutujan toimintakyky ja työn vaatimukset tulee tunnistaa samanaikaisesti

Elo on käynnistämässä pilottia kuntoutuspalveluntarjoajien kanssa. Pilotin tarkoitus on kokeilla IMBA-menetelmän hyödyntämistä kuntoutussuunnitelman tekemisessä. Menetelmässä kuntoutujan toimintakyvyn lisäksi työn vaatimukset kartoitetaan yksityiskohtaisesti ja järjestelmällisesti. Jos toimintakyky ja vaatimukset ovat epätasapainossa, tarkastelemme, mitä nämä yksittäiset elementit käytännössä ovat. Ei ole kenenkään edun mukaista, että esimerkiksi olkapäänsä loukannut sähköasentaja koulutetaan lähihoitajaksi, jonka työhön kuuluu ylähyllyjen täyttäminen terveyskeskuksessa.

Vaikka alan keskustelussa puhumme tuhansien ihmisten kuntouttamisesta, yksikään tarina ei ole täysin samanlainen. Olemme aloittamassa pilottia mielenterveyden sairauksista kärsivien työhönpaluuta helpottavan tukimallin käytöstä. Kyseessä on tiivis tuki, jossa heille annetaan työpaikalla kaikki heidän tarvitsemansa apu juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Mielenterveyden sairauksien lisääntyessä työhön paluuseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Myös yksilöiden motivaatio ratkaisee paljon. Elossa vuonna 2018 tehty pro gradu osoittaa, että kuntoutujan oma motivaatio palata työelämään vaikuttaa kuntoutuksen tulokseen merkittävästi. Sekä työeläkeyhtiöiden että palveluntarjoajien on pistettävä tähän inhimilliseen tekijään enemmän painotusta. Aikuisen motivaatioon voidaan vaikuttaa, kunhan sitä estävät tekijät tunnistetaan ja motivoitumista tuetaan oikeilla toimenpiteillä.

Haluamme tarjota entistä useammalle uuden alun työelämässä

Suuressa kuvassa työeläkeyhtiön tehtävä ei ole pelkästään huolehtia eläketurvasta. Sen lisäksi Elo auttaa asiakasyrityksiä ja yrittäjiä ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja pidentämään työuria. Samalla annamme vaikeuksia kohdanneille yksilöille uusia mahdollisuuksia. Olemme auttaneet monia ihmisiä palaamaan onnistuneesti töihin joko tuttuun tehtävään tai aivan uudelle urapolulle. Asiakkaidemme positiivinen palaute vahvistaa uskoamme siihen, että ammatillinen kuntoutus on tarpeellista.

Työeläkeyhtiöiden työllä on merkitystä niin työurien pituudelle kuin yksilöiden taloudelliselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Pilotointimahdollisuudet ja uudet kokeilut antavat meille keinot kehittää toimintaa oikeaan parempaan suuntaan. Samalla olemme vastaanottavaisia erilaisille yhteistyökuvioille, jotta kuntoutujat saisivat entistä useammin uuden mahdollisuuden työelämässä.

Voit lukea lisää ammatillisen kuntoutuksen merkityksestä asiantuntijamme blogista >
Miten Elo tukee kuntoutustuella olevia asiakkaitaan? Lue asiantuntijan blogi >

Jouni Seppänen

Kirjoittaja työskentelee Elossa vakuutus- ja eläkejohtajana

Jouni Seppänen