Älä pakota neliötä läpi ympyrästä

Omien heikkouksiensa kehittäminen on osa jokaista ammattiroolia. On kuitenkin yhtä tärkeää tunnistaa se, missä kasvu- tai muutospotentiaalia ei juuri ole. Työn sujumattomuus voi johtua siitä, että tehtäviin osoitetulla henkilöllä ei ole luontaisia vahvuuksia tehtävien toteuttamiseen. Vaikka kuinka yrittäisi, neliönmuotoinen palikka ei tule koskaan sujahtamaan ympyrästä läpi.

On siis olennaista tunnistaa, millaista kehittymistä kannattaa tavoitella. Omille luontaisille taipumuksilleen vastaisia ominaisuuksia on miltei mahdotonta saavuttaa täydellisesti. Tutkimukset ja käytäntökin ovat osoittaneet, että mikäli käytettävissä on rajallinen määrä resursseja, panostaminen jo olemassa oleviin vahvuuksiin takaa aina paremman lopputuloksen. Kuulantyöntäjästä ei tule huipputasoista pikajuoksijaa kovastakaan treenistä huolimatta.

Mitä sitten, jos kuitenkin joutuu persoonansa kannalta vääränlaiseen ammattirooliin?

Työelämän teatterissa väärä rooli voi jopa ajaa loppuun

Meillä on vahva ajatus siitä, että työelämässä pitää maksaa oppirahoja. Hanttihommia pitää tehdä sen verran, että voi joskus sitten pärjätä ”oikeassa” työelämässä, vaikka ne olisivat itselle vähän sopimattomiakin. Kokemuksen karttuessa totuuden kohtaamiselta on kuitenkin yhä vaikeampi välttyä: me emme kaikki pysty niihin rooleihin, joita työelämä meille tarjoaa. Niihin voi yrittää ahtaa itseään – joskus menestyksekkäästikin!

Voimme aloittaa uramme näyttelijöinä, mutta näytelmän sinnikäs jatkaminen ei tee rooliin ahtautujasta onnellista ja motivoitunutta pitkällä jänteellä.

On tietynlaista vahvuutta sekin, että pystyy olemaan jonkin aikaa toisenlainen kuin oikeasti on. Oman persoonansa venyttäminen tilapäisesti on hyödyllistä. Tällaisia kykyjä tarvitaan melkeinpä kaikissa työtehtävissä ja kaikilla aloilla.

Poikkeustilan venyminen normaalitilaksi ja vieraaseen rooliin jumittuminen on ihmiselle kuitenkin hyvin haitallista. Yhtenä loppuun palamisen selittäjänä pidetäänkin falsifiointia. Tällä tarkoitetaan jatkuvasti vääränlaisten asioiden tekemistä ja sen aiheuttamaa persoonan vääristämistä. Kun persoonallisuustyypin ja ammattiroolin välillä on väkevä ristiriita, lopputulos on stressaavaa kaikille luontaisista taipumuksista riippumatta.

Heikkoudet voivat olla eri tilanteissa myös vahvuuksia – ja toisin päin

Persoonallisuustyyppi on osa identiteettiämme, ja kaikilla piirteillämme on sekä hyvät että huonot puolensa. Työelämä ei aina kohtele hyvin ihmisiä, joilla on vaikeuksia pysyä raamien sisällä. He ovat kuitenkin valtavan hyviä hanskaamaan kaoottisia tilanteita, joissa he pääsevät laatimaan omat sääntönsä.

Sosiaaliset roolit voivat olla vetäytyville introverteille katastrofaalisen stressaavia, mutta toisaalta he tuottavat viimeiseen asti mietittyjä pohdintoja ja esityksiä – jos vain saavat työskennellä yksin tai pienissä ryhmissä. Matalan auktoriteetin ihmiset puolestaan tykkäävät toisesta mieluummin kolleganaan kuin pomonaan, ja jos heitä yrittää mikromanageerata, siitä ei tule kaunista katsottavaa.

Merkitystä on työelämässäkin siis vain sillä, millaiseksi biologia on meidän luonteemme määrännyt. Silloin uravalinta kannattaisi tehdä todellisen minän mukaisesti.

Teknologian ja tunteiden taitaja

Työelämä tulee asettamaan meille yhä moniulotteisempia ongelmia, jotka edellyttävät meiltä erilaisia ominaisuuksia ja taitoja. Tärkeimpiä näistä ovat kyky sopeutua ja toimia muutoksessa sekä taito toimia itseohjautuvasti, empaattisesti ja tunteita johtaen.

Teknologisen kehityksen edetessä on hienoa huomata, miten työelämässä tulevat korostumaan aiempaa enemmän ihmisiin liittyvät taidot. Inhimillinen osaaminen ja erilaiset persoonallisuuspiirteet tulevat olemaan entistä kovempaa valuuttaa. Vielä hienompaa on, että edellä käsiteltyjä valmiuksia voi omaksua siitä riippumatta, millainen on omalta persoonaltaan ja temperamentiltaan.

Johtajien ja esimiesten toiminnalla on suuri vaikutus ja merkitys sille, alkaako joku vaalia lahjojaan. Heidän roolinsa on avainasemassa huolimatta siitä, millaista persoonallisuustyyppiä ihminen edustaa. Sen sijaan, että yritämme ohjata ihmisiä valmiiksi sorvattuihin ympyröihin ja neliöihin, voisimme juhlistaa jokaista erilaista vahvuutta ja valjastaa sen mahdollisimman hyvään käyttöön. Näin kaikki voittavat.

Työelämässä voi onnistua parhaiten, kun kuuntelee itseään ja opettelee tunnistamaan sen, mistä oikeasti nauttii, mitä osaa, mitä arvostaa ja millaisia tavoitteita kannattaa asettaa. Sen sijaan, että yrittäisi olla joku muu, voisi tulla paremmaksi versioksi itsestään. Omaan tekemiseen uskomalla pääsee pitkälle.

Kolme ajatusta itsensä kehittämiseen

  1. Kehitä vahvuuksistasi vetonauloja, joiden avulla pystyt menestymään ja kehittymään
  2. Työstä heikkouksia sen verran, että ne eivät hankaloita toimintaasi
  3. Vahvuuksien tuoma menestys ja hyvä olo auttavat pärjäämään heikkouksien kanssa

Heidi Tuohimaa-Niemelä, työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö

Me emme kaikki pysty niihin rooleihin, joita työelämä meille tarjoaa, pohtii Heidi Tuohimaa-Niemelä. Neliö voi yrittää sulloutua ympyrään, mutta se ei tuota hyvää kenellekään.