Älä lakaise ongelmia maton alle

”Mikään ei vaivaa niin paljon kuin tekemättömät työt.

Muistan äitini toistelleen tätä sanontaa asuessani vielä kotona. Samaan sarjaan liittyy elämänviisaus ”Minkä taaksensa jättää, sen edestään löytää.” Vaikka äitini tarkoitti tekemättömillä töillä lähinnä kotitaloustöitä, voi sanoa myös, että mikään ei vaivaa niin paljon kuin selvittämättömät (ihmissuhde)ongelmat.

On usein näennäisesti mukavampi lakaista ongelmat maton alle kuin nostaa ne pöydälle ja pahimmillaan saada vielä siipeensä, mikä mutkistaa tilannetta entisestään. Maton alle kätketyt ongelmat eivät kuitenkaan häviä itsekseen minnekään vaan putkahtavat aina tietyin väliajoin esille ja härnäävät mieltä.

Puhumattomuus voi luoda työyhteisöön tukahduttavan onnellisuusharhan

Me ihmiset olemme erilaisia kestämään ja myös kohtaamaan elämässä eteen tulevia ristiriitoja. Osa heittäytyy mykiksi, osa räjähtää, jotkut purkavat tunteita puhumalla ja osa meistä murehtii itsekseen.

Jokainen on kuullut juttuja naapureista tai sukulaisista, jotka ovat pitäneet mykkäkoulua vuosien, jopa vuosikymmenien ajan. Syynä tähän on – ainakin ulkopuolisten silmin – väärinkäsitys tai pieni riita, joka sitten on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, ettei sitä enää pystytä, kyetä ja jakseta selvittämään. On helpompi vaieta ja välttää toista kuin ratkaista asia puhumalla kasvotusten.

On myös työyhteisöjä, joissa on toisilleen puhumattomia työkavereita ja yrityskulttuureja, joissa mieltä painavia asioita ei syystä tai toisesta haluta ottaa esille ja ratkaista. Jos yrityskulttuuriin kuuluu ongelmista vaikeneminen, tätä puhumattomuuden ja luovuttamisen kulttuuria on vaikeaa muuttaa. Ajatellaan, että ilmapiiri on aina ollut huono ja miksikäs se siitä muuttuisi. Kaikkea on kokeiltu, mutta aina täällä on samanlaista, joten turha jatkossakaan yrittää mitään uudistuksia.

Työyhteisöt voivat myös langeta onnellisuusharhaan. Kuvitellaan, että meillä menee tosi hyvin ja koskaan ei ole mitään ongelmia. Tosiasiassa tällainen yrityskulttuuri tukahduttaa myös rakentavan kritiikin, pitää vaikeisiin asioihin puuttumista riskinä ja asioihin puuttuvia henkilöitä hankalina tyyppeinä, jotka tahallaan yrittävät murentaa yrityksen hienoa ilmapiiriä.

Ongelmatonta työpaikkaa ei ole – ristiriitojen ratkomisella on kuitenkin suuri merkitys

Totuus on todennäköisesti jossain välimaastossa. Työyhteisö, jossa on hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki ei tarkoita ongelmatonta tai ristiriidatonta työyhteisöä. Vastaus piilee siinä, miten ristiriitoihin puututaan ja miten niitä työyhteisössä käsitellään. Kun on haastateltu pitkissä ja onnellisissa parisuhteissa eläviä ihmisiä, tuloksena on usein se, että kriisejä tulee ja menee, mutta ne voitetaan yhdessä eikä luovuteta.

Sama pätee myös työyhteisöihin. Avoin ja luottamukseen perustuva yrityskulttuuri sallii virheet ja erilaisuudet. Olennaista on ihmisten keskinäinen luottamus ja yhteistyö niin myötä- kuin vastamäessä. Ongelmien ratkaisuyrityksissä on samanaikaisesti sekä riski epäonnistua että myös mahdollisuus johonkin vielä parempaan.

Ongelmien kohtaamisesta syntyviä hankalia tilanteita ei pidä pelätä

Ongelmien lakaiseminen maton alle ei ole pelkästään mieltä vaivaavaa vaan myös vaarallista. Minna-Maaria Hiekkataipaleen vuonna 2018 hyväksytyn johtamisen väitöskirjan mukaan selvittämättömät ongelmat vaarantavat henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi myös työyhteisön innovatiivisuuden ja maineen.

Mikä siis ratkaisuksi? Yrityksessä tulee olla foorumit ja työkalut henkilöstön osallistumista ja palautteen antamista varten. Tämä tarkoittaa säännöllisiä ja hyvin johdettuja palavereja, keskustelua työnjaosta, yrityksen avointa tiedotuspolitiikkaa, tasa-arvon toteutumisen seurantaa, esimiesten arkijohtamisen tukemista, kehityskeskusteluja ja muuta yhteydenpitoa sekä yhdessä toteutettavaa varhaisen tuen mallia.

Ongelmien ratkaisu vaatii myös halua puuttua asioihin silläkin uhalla, että tämä aiheuttaa leimahduksia ja jopa riitoja. Tässä yrityksen johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja samalla myös mannekiineina. Mikäli johto ja esimiehet eivät puutu työyhteisön ongelmatilanteisiin, on vaikeaa odottaa, että työyhteisössäkään näitä otetaan rohkeasti esille. Tärkeää on, että yrityksessä noudatetaan tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa eikä syrjitä ihmisiä esim. vamman, sukupuolen tai etnisen taustan takia. Työyhteisön tilaa on myös hyvä säännöllisin väliajoin tutkia. Tässä työyhteisömittarit toimivat oivana apuvälineenä.

Elon Työkykyjohtamisen riskimittari auttaa löytämään kipupisteet

Ongelmienratkaisu vaatii myös työkaluja, joiden avulla tunnistetaan asiat, joita on ensisijaisesti lähdettävä kehittämään. Elon työkykyjohtamisen riskimittari auttaa kartoittamaan yrityksen henkilöstöön ja toimintatapoihin sekä osaamiseen liittyviä kehittämistarpeita työkykyjohtamisen näkökulmasta. Riskimittarin kysymyksiin vastattuaan käyttäjä saa palautteena raportin yrityksen nykytilasta sekä yksilöidyt kehittämisehdotukset työkyvyn johtamiseen. Näin yritys pystyy kohdistamaan toimenpiteet ennakoivasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Tutustu Työkykyjohtamisen riskimittariin >

Marjut Pukarinen, työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö

Ongelmien ratkaisu vaatii halua puuttua asioihin silläkin uhalla, että tämä aiheuttaa leimahduksia ja jopa riitoja, kirjoittaa Marjut Pukarinen.

Lähde: Minna-Maaria Hiekkataipale, ”Between a Rock and a Hard Place: Middle Managers' Ethical Decision Making and Behaviour in the Organizational Context”, Jyväskylän yliopisto, 2018.