Uskallusta ja ulkomaita – 70 vuotta Kemppien perheyrityksen tarinaa

Teresa Kemppi-Vasama

Kemppi Oy viettää 70-vuotisjuhlaansa. Kolmen sukupolven käsissä kasvanut yritys on laajentanut reviiriään lahtelaisen pihatalon kellarista globaaleille markkinoille.

Hitsauslaitteisiin erikoistuneen yrityksen tarina alkoi 1940-luvulla, vaatimattomissa olosuhteissa.

Sotien jälkeiseen Lahteen saapui sankoin joukoin Karjalan evakkoja. Elettiin jälleenrakennuksen aikaa, kaikesta oli pulaa ja leivän sai pöytään kekseliäisyydellä.

Yksi yrittelijäistä ja ahkerista evakoista oli Martti Kemppi. Lahteen asetuttuaan hän alkoi päivätyönsä ohella rakentaa hitsauskoneita kellarissa yöaikaan. Kun hitsauslaitteiden kysyntä kasvoi, otti Martti myös veljensä mukaan toimintaan. Vuonna 1949 he perustuvat Veljekset Kemppi Oy:n.

Yritystoiminta lähti hyvin käyntiin. 80-luvulle tultaessa Kemppien perheyritys oli yksi Suomen nopeimmin kasvavia. Martti Kemppi siirtyi hallituksen puheenjohtajan paikalle ja hänen lapsensa Jouko, Hannu ja Eija toimivat yrityksen operatiivisessa johdossa.

Vuoteen 2014 mennessä yritys koki toisen sukupolvenvaihdoksen. Martti Kempin lapset luovuttivat yrityksen vetovastuun edelleen, kolmannen polven käsiin.

Kekseliään evakon lapsenlapset luotsaavat nyt 70-vuotiasta globaalia yritystä, jonka liikevaihto on noin 155 miljoonaa euroa.

Perheomisteinen yritys, 800 työntekijää

Kempin pääkonttorilla käy kuhina. Juhlaviikon kunniaksi Lahden toimipisteelle on saapunut Suomessa työskentelevien lisäksi toista sataa työntekijää ulkomailta. 70-vuotisjuhlallisuuksia vietetään seminaarien, koulutusten ja cocktailtilaisuuksien muodossa. Juhlat huipentuvat juoksukilpailuun ja Sibelius-talolla vietettävään iltaan.

Yhteensä Kemppi työllistää noin 800 henkeä, 17 eri maassa. Hurjasta kasvusta huolimatta Kemppi on pysynyt perheyrityksenä.

Operatiivisessa toiminnassa kolmatta sukupolvea edustavat Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama sekä Teresan serkut, emoyhtiö Kemppi Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Kemppi ja viestintätehtävissä työskentelevä Nina Kemppi.

– Synnyin sukuun, joten olen aina ollut tavalla tai toisella tekemisissä perheyrityksen kanssa. Olin tosin 20 vuotta muualla, opiskelemassa ja töissä. Kymmenisen vuotta sitten muutin Lahteen ja tulin töihin perheyritykseen, Teresa Kemppi-Vasama kertaa.

Ennen hallituksen puheenjohtajan pestiä Kemppi-Vasama työskenteli yrityksen tuotekehityksen ja liiketoiminnankehityksen parissa. Nyt hänen harteillaan lepää suurempi vastuu globalisoituvan yrityksen tulevaisuudesta.

 

Kansainvälisen kaupan aavat meret ja karikot

Kaarihitsausratkaisut eivät ehkä ole osa tyypillisen kuluttajan arkea, mutta alan toimijoiden keskuudessa Kemppi on kansainvälisesti tunnettu yritys.

– Ukkimme loi yrityksen perustan ja ajattelutavan. Hän piti Suomen markkinaa liian pienenä, ja alkoi toimittaa koneita ulkomaille jo vuonna 1955. Meidän tehtävämme on tehdä tästä entistä globaalimpi ja parempi yritys, luonnehtii Kemppi-Vasama oman sukupolvensa vastuuta.

Parhaiten ulkomaankauppa on käynyt Euroopassa, Australiassa ja Venäjällä.

– Venäjän markkinoilla meillä on erityisen vahva asema, olemme tehneet siellä pitkään kauppaa. Hyvä esimerkki tästä on, että Kemppi-hitsausta käytetään maassa synonyymina eräälle hitsausprosessille, MIG-hitsaukselle.

Markkinan tärkeyden vuoksi taannoinen Neuvostoliiton hajoaminen oli Kempille koettelemus.

– Se oli oikea kriisin paikka meille. Yrityksellä meni silloin todella huonosti.

Kansainväliset markkinat osoittautuivat haastaviksi myös, kun lahtelainen toimija yritti lyödä läpi Yhdysvaltojen markkinoilla. Yhdysvaltoihin perustettiin tytäryhtiö, joka oli toiminnassa 1980- ja 90-luvuilla. Markkina oli kuitenkin erittäin kilpailtu, eikä verrattain pienelle toimijalle ollut sijaa ja Kempin tarjoama moderni teknologia koettiin uhkaksi.

Lopulta Kempit joutuivat myöntämään tappionsa ja perääntymään markkinasta.

– Jouduimme maksamaan oppirahoja epäonnistumisesta. Toisaalta, jos lähtisimme sille markkinalle uudestaan, olisimme viisaampia ja tietäisimme, mitä tehdä eri tavalla.

Ihmiskeskeisyyttä ja teknologisia innovaatioita

Kemppi-Vasama kuvailee yritystä ihmiskeskeiseksi. Hän ajattelee ihmiskeskeisyyttä kahdelta kantilta.

– Vaikka olemme kovan teknologian talo, teemme kaiken ihmiset edellä. Suunnittelemme laitteet loppukäyttäjää, hitsaria, ajatellen ja panostamme oman talon väkeen ja innostavaan yrityskulttuuriin.

Kansainvälisyyden ja ihmiskeskeisyyden lisäksi Kemppi-Vasama haluaa nostaa esiin teknologisen edelläkävijyyden. Martti-isoisän perintönä yrityksessä elää vahvana pioneerimainen kulttuuri.

Kempin innovaatiot ovat olleet toisinaan niin edellä aikaansa, että maailma ei ole ollut valmis niille.

– Välillä olemme menneet liian aikaisin markkinoille. Aloimme tarjota softa- ja digiratkaisuja asiakkaillemme hyvin aikaisessa vaiheessa. Se oli silloin aivan ennenkuulumatonta. Asiakkaamme vierastivat ajatusta, ja jouduimme pitkään ylipuhumaan heitä.

Vasta nyt asiakkaat ovat alkaneet aktiivisesti kysellä digitaalisten hitsausratkaisuiden perään. Vaikka kehityshankkeet ovat välillä käyneet kalliiksi, Kemppi-Vasamaa ei kaduta.

– Olemme halunneet olla ensimmäisiä ja näyttää, että osaamme. Olemme profiloineet itseämme edelläkävijäksi. Sen vaikutusta brändiarvoon on vaikeampi mitata.

Tällainen riskinotto on julkista pörssiyhtiötä helpompaa perheyrityksessä. Byrokratiaa on vähemmän, eikä päätöksentekotilanteissa tarvitse hakea ulkopuolisten hyväksyntää.

– Olemme kokeilunhaluisia ja teemme tätä itseämme varten. Voimme periaatteessa tehdä mitä haluamme, kokeilla uusia juttua. Ajattelemme, että kaikkea voi tehdä, kunhan vain tekee.

Aika on suurin investointi

Yritykseltä on tulossa tänäkin vuonna uusia tuotteita markkinoille. Niiden ja yrityksen tulevaisuuden suhteen ollaan toiveikkaita.

– Kilpailu on kovaa ja maailmanpoliittinen ja -taloudellinen tilanne on suhteellisen epävarma, mutta meiltä löytyy luottoa. Olemme selvinneet aikaisemmistakin lamoista, miksi emme selviäsi tulevaisuudessa. Täytyy vain tehdä toimenpiteitä ajoissa.

Kempillä on jatkuva investointiohjelma, jonka avulla yritys pidetään kilpailukykyisenä. Esimerkkinä investointiohjelmasta ovat vuonna 2009 toteutettu tehdasalueen modernisointi ja uuden elektroniikkatehtaan rakentaminen.

– Pidämme huolta siitä, ettemme sammaloidu, sanoo Kemppi-Vasama.

Rahallisesti merkittävä investointi oli myös viimeisin yrityskauppa, jossa italialainen yritys, Trafimet Group, liitettiin osaksi Kempin toimintaa. Kemppi-Vasaman mukaan yrityskauppa toi uutta pontta ja suuntaa yrityksen toimintaan.

Isoista rahallisista panostuksista huolimatta Kemppi-Vasama kokee, että henkilökohtaisesti suurin yrityksen vaatima investointi on aika.

– Perheyritys on kuin oma lapsi, josta puhutaan koko ajan ja kaikkialla. Oli kesäloma tai ei, olemme valmiina toimimaan.

70-vuotisjuhlat ovat merkittävä virstanpylväs, jota juhlii omistajaperheen lisäksi koko henkilökunta.

– Meillä on oikein hyvä ja innokas ilmapiiri talossa, eteenpäin mennään! Juhlien myötä saamme hetken verran olla ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet kaikki yhdessä aikaan.

 

Lue myös Kempin HR-johtajan vinkit työkykyjohtamiseen.