Työ on portti yhteiskuntaan

- Jos me Elossa voimme auttaa ulkomailla syntyneen ja Suomessa asuvan korkeasti koulutetun henkilön työllistymistä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, ei asiaa tarvitse kahta kertaa miettiä.

Näin vastasi Elon henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen viime syksynä, kun Hanken Business Lead -ohjelmasta oltiin yhteydessä ja kysyttiin Elon mahdollisuutta tarjota harjoittelupaikka ohjelmaan osallistuvalle opiskelijalle.

Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 2018 Suomessa asui noin 250 000 ulkomailla syntynyttä, kun luku oli 10 vuotta aiemmin alle 150 000. Työn saaminen ei kuitenkaan ole ulkomaalaistaustaiselle läpihuutojuttu. Hanken Business Lead -ohjelma perustettiin helpottamaan tätä tilannetta vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoita tuli Suomeen ennätysmäärä. Nyt käynnissä oleva ohjelma on seitsemäs ja ohjelmaan on osallistunut 235 henkilöä.

Oikeisiin töihin kiinni

Elon harjoittelijana aloitti tammikuussa virolainen Tiina Vaasna. Kolmen kuukauden harjoittelupaikaksi valikoitui Tiinan koulutuksen ja aiemman kokemuksen perusteella myyntitiimi, joka palvelee erityisesti yrittäjiä.

- Harjoittelu on mennyt hyvin. Paljon on ollut opeteltavaa, sillä Suomen eläkejärjestelmä poikkeaa Viron vastaavasta paljon. En ole myöskään ennen työskennellyt näin suuressa organisaatiossa, Tiina kertoo.

- Olen soittanut virolaisille yrittäjille ja selvittänyt heidän YEL-vakuuttamiseen liittyviä tarpeitaan. Olen myös työstänyt YEL-vakuuttamisen oppaan, joka on nyt julkaistu viron lisäksi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Maria Ihalainen on esimiehenä Tiinan harjoitteluun tyytyväinen.

- Tiina on tuonut konkreettisesti esiin, millaisia kysymyksiä työeläkevakuuttamiseen voi liittyä, kun tulee eri taustasta Suomeen. Näitä oppeja voimme jatkossa hyödyntää tiimissämme, kun asioimme vieraskielisten yrittäjien kanssa. Saattaisi olla, että etsisimme ratkaisuja asioihin, jotka eivät vieraskieliselle yrittäjälle ole ongelma. Ja toisaalta jättäisimme huomioimatta asiat, jotka koetaan hankaliksi, Maria Ihalainen iloitsee Tiinan työpanoksesta ja kehityshalukkuudesta.

Hilkka Malinen näkee maahanmuuton tärkeänä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle.

- Yritysten menestyminen ja kasvu takkuaa, koska tarvittavia osaajia ei saada palkattua. Samalla Tilastokeskuksen uusin väestöennuste puhuu karua kieltä. Syntyvyys laskee odotettua nopeammin ja ikääntyneen väestön määrä suhteessa muuhun väestöön kasvaa kovaa vauhtia. Osaamiseen perustuvan maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista. Tarvitsemme siis merkittävästi lisää työhön ja opiskeluun perustuvaa maahanmuuttoa.

- Lisäksi maahanmuuttajat tuovat työyhteisöihin monimuotoisuutta ja sen myötä uudenlaisia ajatuksia ja uutta osaamista. Yksikään yritys ei voi sanoa, että näitä olisi liikaa, kannustaa Maria Ihalainen muita yrityksiä.