Tunteista voimavara työelämään?

Perinteisesti työpaikoilla tunteet jätetään sivuun. Tulevaisuudessa yritysten kilpailukyky ja yksilöiden menestys riippuvat kuitenkin tunteiden ymmärtämisestä ja niiden johtamisesta, uskoo tunnevalmentaja Camilla Tuominen. Tulevaisuudessa työelämän menestyksen edellytyksenä ovat luovuus, innovointi ja tunneäly. Lineaarinen järkityö jää koneille.

”Koneet ja robotit ovat tietotyössä paljon ihmisiä parempia. Meidän pitäisi toivottaa tekoäly tervetulleeksi, sillä se tulee vapauttamaan meidät tiedonhausta ja yksityiskohtien muistamisesta. Me ihmiset voimme keskittyä siihen, missä olemme ylivoimaisia: kohtaamisiin, intuition hyödyntämiseen, hiljaisten signaalien lukemiseen ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen”, sanoo Tuominen.

Tunteet eivät sammu napista painamalla

Tuominen on kirjoittanut Johda tunteita – menesty työelämässä -kirjan, joka kertoo, miten itseään ja yritystään voi johtaa viisaasti tekoälyn aikakaudella.

”Tunteet ovat osa meitä ja koko ajan päällä. Ne ovat valtava voima, jota pitäisi ja kannattaisi opetella johtamaan, kuten mitä tahansa muutakin asiaa. Tunteiden aikaansaamalla voimalla strategiat saadaan toteutettua. Mikään asia tai prosessi ei etene ilman ihmisen tuomaa energiaa”, Tuominen sanoo.

Jos emme osaa johtaa tunteita, ne johtavat meitä.

Jos emme itse osaa johtaa tunteita, tunteet johtavat meitä. Otsa rypyssä eteenpäin painamisen ja virheiden piilottelun sijaan on syytä pysähtyä ja miettiä, mikä stressin aiheuttaa.

”Monet vahvat negatiiviset tunteet, kuten stressi tai pelko, ovat hirvittävän iso rasite keholle, koska ne valmistavat meitä taistelemaan, pakenemaan tai jäätymään. Tällöin mieli keskittyy vain uhkaan ja ajattelu kapenee, jolloin ratkaisuja laaja-alaisiin kognitiivisiin ongelmiin on vaikea löytää. Kun tukahduttaa negatiiviset tunteensa, ampuu tavallaan itseään jalkaan ja vaikeuttaa omaa onnistumista.”

Tunneilmapiirin tulikoe: kuuluuko naurua?

Parhaimmissa työkulttuureissa jokainen voi olla paras versio omasta itsestään ja ajatuksista voidaan keskustella vapaasti. Jos ajatustenvaihto ei onnistu, yrityksellä on Tuomisen mukaan suurempi riski epäonnistua.

”Hiljaisuus palaverin päätteeksi ei välttämättä tarkoita, etteikö kenelläkään olisi mitään sanottavaa. Se voi olla merkki siitä, ettei mielipiteitä uskalleta lausua ääneen. Huipputiimejä yhdistää niissä vallitseva psykologinen turvallisuus, jossa uskalletaan heittää hulluimpiakin ideoita”, Tuominen kertoo.

Hiljaisten palaverien lisäksi hyvä tunneilmapiirin indikaattori on nauru. Tutkitusti nauru liittää ihmisiä yhteen, vähentää stressiä ja kirkastaa ajattelun.

”Nauraminen työpaikalla leimataan kuitenkin edelleen helposti epäammattimaiseksi ja höpsöksi käyttäytymiseksi. Tunteiden näyttäminen on heikkoutta ja niiden sijaan pitää näyttää hillityltä ja kiireiseltä. Toivon, että tästä stigmasta päästään pian eroon”, Tuominen sanoo.

Selkoa tunnemössöön tunnistamalla ja nimeämällä tunteet

Itsensä johtaminen lähtee siitä, ettei syyllistä etsitä ulkopuolelta, vaan käännetään rohkeasti sormi osoittamaan itseä.

”Emme useinkaan ole tietoisia omasta käyttäytymisestämme tai siitä, miten reagoimme ja tunnemme. Ensimmäiseksi pitää opetella laajentamaan tunnesanavarastoa: olenko surullinen, vihainen vai kateellinen? Epämääräisen tunnemössön nimeäminen myös rauhoittaa aivot ja auttaa löytämään ratkaisuja”, neuvoo Tuominen.

Epämääräisen tunnemosson nimeäminen auttaa löytämään ratkaisuja.

Tunteet eivät vain pulpahda satunnaisesti jostain, vaan niiden tehtävänä on tuoda tietoa ympäristöstä. Ne viestivät meille, mihin suunnata ja mistä olisi syytä pysyä poissa.

”Tätä dataa kuuntelemalla alkaa pikkuhiljaa ymmärtää linkityksiä tunteiden, ajattelun ja toiminnan välillä. Sitten samoja lainalaisuuksia alkaa huomata muissa. Yhtäkkiä ne uskaltaa ottaa puheeksi kollegojen kanssa.”

Johtajilla on tärkeä rooli mallin näyttämisessä ja puitteiden luomisessa sille, mikä on sallittua.

”Vaikka arvot olisivat kuinka hienot, arjen käytäntö syö kauniit korupuheet”, Tuominen huomauttaa.

Omien tunteiden valtiaaksi ei tulla hetkessä

Tunteiden ymmärtäminen ja johtaminen ovat taitoja, joissa jokainen voi oppia paremmaksi. Luvassa ei kuitenkaan ole nopeita ratkaisuja.

”Tärkeintä on löytää kivi omassa kengässä. Pienikin muutos omassa käytöksessä vaikuttaa kaikkeen asenteesta aina tulkintoihin, joita toisten käytöksestä tekee. Kun omaa tunne-elämää ymmärtää paremmin, pystyy ulkoista maailmaa muokkaamaan sen mukaisesti. Uskaltaa nostaa käden ylös, puhua palavereissa tai pitää omista rajoista kiinni”, sanoo Tuominen.

Tunteet tuovat mukanaan suuren vastuun. Tunteet tarttuvat ja aiheuttavat ketjureaktion. Jokaisen täytyy osata johtaa itseään ja käsitellä omia tunteitaan niin, ettemme laita ongelmiamme eteenpäin.

”Kun alamme itse kukin olla inhimillisempiä ja jakaa itsestämme jotain aitoa, koko työelämä muuttuu inhimillisemmäksi”, sanoo Tuominen.