Tänä työvuonna lupaan… Uusilla käytännöillä lisää virtaa koko työyhteisöön

Vuosi vaihtuu tammikuussa, mutta uusi työvuosi alkaa syksystä. Kun kesäloman jälkeen on pää nollattu ja akut ladattu, on oivallinen hetki aloittaa työt puhtaalta pöydältä ja ottaa haltuun uudet käytännöt, joista aiemmin on vain haaveillut.

Ajatus kulkee kirkkaammin. Tuoreet ideat putkahtelevat mieleen vaivatta. Rutiininomaiset työtehtävätkin tuntuvat jotenkin freesimmiltä. Kuulostaako tutulta? Kun kesäloman jälkeen palaa levänneenä takaisin töihin, on usein aivan uudenlainen into tarttua töihin. Silloin on myös hyvä kohta tarkastella omia työkäytäntöjä ja muuttaa niitä fiksummiksi.

Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta kertoo, että juuri lomalla voi huomata ne asiat, jotka voisi työssä tehdä toisin. Loma tuo kaivatun stopin kiireiselle työelämälle.

– Loma antaa tilaa pohtia asioita ja pysähtyä niiden äärelle sekä mahdollisuuden huomata, mitä asioita olisi tärkeä muuttaa omassa toiminnassa.

Vaikka hyviä työkäytäntöjä yleensä mietitään yksilön näkökulmasta, työkäytäntöjen kehittämisellä on Heikkilä-Tammen mukaan vaikutusta koko työyhteisöön. Esimerkiksi, kun työhön suhtautuu ilolla, se tarttuu herkästi myös muihin ja vaikuttaa ilmapiiriin ja yhteisön toimintaan.

Heikkilä-Tammi vinkkaa viisi konkreettista ideaa uusiksi työkäytännöiksi, jotka voi ottaa käyttöön syksyllä:

1. Raivaa tilaa liikunnalle

Heikkilä-Tammi on huomannut omakohtaisesti, miten kesän jälkeen on helpompaa toteuttaa tiettyjä käytäntöjä myös arjessa. Yksi niistä on liikunta.

– Siirryn itse asumaan maalle kesäloman ajaksi. Siellä liikunta korostuu, kun olen ulkona koko ajan. Syksyllä onkin tarve jatkaa liikkumista ja olla ulkona.

Heikkilä-Tammi muistuttaa, ettei liikunnassa kannata asettaa liian raskaita tavoitteita. Ei siis kannata heti treenata maratonille vaan asettaa pieniä, saavutettavia tavoitteita liikkumisen suhteen. Jotta innostus jatkuu myös pidemmälle syksyyn, on tärkeää, että liikunta on itselle mielekästä ja siitä nauttii.

2. Varaa riittävästi aikaa unelle

Kun kalenterivuosi lähenee loppuaan, monessa työssä tahti kiihtyy. On normaalia, että on aikoja, jolloin joutuu venymään ja tekemään enemmän töitä.

– Joissakin tehtävissä työn imu saattaa olla niin vahva, että alkaa tehdä töitä enemmän kuin on palautumisen kannalta järkevää, Heikkilä-Tammi muistuttaa.

Pitkällä aikavälillä onkin tärkeää varmistaa, että ehtii työn sykkeessä myös levätä ja nukkua riittävästi.

3. Pidä mikrotaukoja ja nouse penkistä

Moneen työhön liittyvä, yhtämittainen istuminen on todettu lukuisissa tutkimuksissa epäterveelliseksi. Myös aivojen terveyden kannalta on hyvä pitää taukoja.

– Tapa tehdä töitä on muuttunut. Vielä muutamia vuosia sitten ei puhuttu istumisen vaaroista, mutta nyt kun saatetaan istua tietokoneen ääressä niin töissä kuin vapaa-ajalla, on siihen syytä kiinnittää huomiota, Heikkilä-Tammi sanoo.

Jopa kesken kiireisen työpäivän on aikaa mikrotauolle: nouse seisomaan, nosta katse tietokoneen näytöltä ja katso ikkunasta kauemmas, vedä muutama kerta syvään henkeä. Heikkilä-Tammi suosittelee myös lähtemään työpisteeltä, mikäli on mahdollista. Pieni happihyppy ulkona ja muualla kuin työpisteellä syöty lounas auttavat irrottautumaan työstä.

4. Tee vain se, minkä oikeasti pystyt tekemään

Täydellisyyden tavoitteluun on helppo syyllistyä. Työelämässä se voi kuitenkin ajaa uupumukseen. Heikkilä-Tammi muistuttaakin, että riittävän hyvä on usein tarpeeksi. Hän korostaa, että työssä on oltava jonkinlainen käsitys käytettävissä olevasta ajasta: kun tietää, miten paljon aikaa ja resursseja on käytettävissä, hahmottaa helpommin, miten paljon aikaa voi käyttää jonkin asian tekemiseen.

– Jos haluaa tehdä täydellistä, voi käyttää työhönsä valtavasti aikaa, eikä se ole työssä aina edes mahdollista, Heikkilä-Tammi lisää.

Jos oma työtaakka uhkaa kasvaa liian isoksi, on tärkeää keskustella muiden työkavereiden kanssa, miten he voisivat auttaa ja miten töitä voisi jakaa. Kun apua pyytää, sitä usein saa.

5. Älä ole aina tavoitettavissa

Heikkilä-Tammen mukaan on usein meistä itsestämme kiinni, olemmeko online – työpaikka ei usein edellytä sitä. Työyhteisössä on kuitenkin tärkeää sopia yhteiset pelisäännöt siitä, miten työntekijän on oltava tavoitettavissa.

Yksilötasolla kukin voi itse päättää, miten on tavoitettavissa.

– Sähköpostista voi vaikkapa poistaa merkkiäänet ja päättää, että uudet viestit lukee kahdesti päivässä.

Myös sosiaalinen media on helposti aikasyöppö. Heikkilä-Tammi kannustaa kokeilemaan vaikka viikonlopun verran somepaastoa ja tarkastelemaan, miltä elämä tuntuu ilman jatkuvaa uutisvirran seuraamista.