Sukupolvien kulttuurierosta kohti parempaa ymmärrystä

S-ryhmä, Työterveyslaitos ja Elo toteuttivat alkuvuonna yhteistyössä tutkimuksen, jolla selvitettiin alle 25-vuotiaiden S-ryhmän työntekijöiden työelämäodotuksia. Samalla kartoitettiin nuorten työkykyä ja -hyvinvointia. Tehty selvitys on osa S-ryhmän kolmivuotista, nuoriin keskittyvää työelämän kehittämisohjelmaa. Osa tuloksista yllätti työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllysen.

Nuorten vastauksissa kolme asiaa nousi ylitse muiden: hyvä ja kannustava työyhteisö, hyvä esimiestyö sekä mahdollisuus työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

”Äkkiseltään tämä vahvisti, mistä meillä oli jo vahva aavistus”, kertoo Sanna-Mari Myllynen, S-ryhmän työhyvinvointijohtaja. ”Tiesimme jo, että työyhteisö ja hyvä esimiestyö korostuvat merkittävinä asioina. Meidät kuitenkin yllätti se, että jo näin nuorille työn ja muun elämän yhteensovittaminen on näin tärkeää. Viesti tuloksissa oli hätkähdyttävän selkeä. Nuoret kokevat, että työn pitää sopia omaan elämään, ei toisinpäin.”

Sanna-Mari uskoo, että alaan ja työpaikkaan katsomatta tulos olisi sama, mutta erojakin todennäköisesti löytyisi.

”Muissa tutkimuksissa urakehitys ja omaan työhön vaikuttaminen ovat näkyneet enemmän, kun taas meidän tuloksissamme ne eivät olleet korkealla tärkeysjärjestyksessä”, sanoo Sanna-Mari. ”Muista tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi koulutustausta vaikuttaa paljon urakehityshaaveisiin, mutta myös suurella intohimolla työhönsä suhtautuvat nuoret haluavat, ettei työ vie kokonaan tilaa muulta elämältä.”

Sukupolvien välistä ymmärrystä rakennettava

Työnantajat ymmärtävät, että nuoriin työntekijöihin vaikuttavat erilaiset ajatukset, arvot ja prioriteetit. Jotta nuoria onnistuttaisiin jatkossakin houkuttelemaan työntekijöiksi, eri alojen työnantajat ja johtajat ovat jo pidempään halunneet ymmärtää nuorten ajatusmaailmaa paremmin.

Sanna-Mari vie ajatuksen vielä pidemmälle.

”Olemme työelämässä ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa työssä olevan sukupolven ja työmaailmaan tulossa olevan sukupolven välillä on suuri kulttuuriero”, kertoo Sanna-Mari. ”Meidän keski-ikäisten on vaikea ymmärtää, että kaikki nuoret eivät haluakaan samoja asioita kuin me – eli tehdä työelämässä mahdollisimman paljon ja edetä mahdollisimman nopeasti.”

Sukupolvien välinen kulttuuriero ulottuu arvojen lisäksi työskentelytapoihin, erityisesti palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. Vanhempi sukupolvi on tottunut yhteen kehityskeskusteluun vuodessa. Saivathan he koulussakin vain kaksi todistusta vuodessa. Nuoret sen sijaan haluavat ja saavat palautetta koko ajan.

”Somemaailma on vaikuttanut jatkuvan palautteen tarpeen syntymiseen”, sanoo Sanna-Mari. ”Nuoret ovat tottuneet siihen, että he saavat välittömästi peukkuja ja kommentteja somessa. Se heijastuu työelämään eikä heille riitä palaute pari kertaa vuodessa. Tämä vaatii työnantajilta jatkuvan, rakentavan palautteen antamista, jotta nuorella on hyvä kuva omista vahvuuksistaan ja kehittymisen tarpeistaan työssä.”

Negatiivisista tunteista kerrotaan avoimemmin

Mielenterveydestä on puhuttu viime aikoina enemmän kuin koskaan. Yksi tutkimuksen huomiota herättävämmistä löydöksistä olikin se, että 39 prosenttia vastaajista oli kokenut alakuloa tai masentuneisuutta viimeisen kuukauden aikana.

”Tulos on samansuuntainen kuin Kouluterveyskyselyn kanssa. Emme saa kuitenkaan medikalisoida tulosta, koska kyse ei ole diagnoosista. Tulos herättää meissä silti huolen ja tulemme selvittämään asiaa tarkemmin. Aikaisemmin ikäviä tunteita ja ajatuksia käännettiin ehkä enemmän sisäänpäin. Nyt meillä on kuitenkin sukupolvi, joka uskaltaa kertoa pahasta olosta. Pitäisin sitä ennen kaikkea hienona asiana. Negatiivisista tunteista kertominen on ensiaskel sille, että asialle voidaan tehdä jotain.”

Miten työnantaja voi sitten päästä alkuun nuorten työntekijöiden paremmassa huomioimisessa? Sanna-Marin tärpeillä pääsee hyvään alkuun niin pienessä kuin suuressa organisaatiossa.

Somen vaikutukset heijastuvat työelämään: nuoret haluavat ja arvostavat jatkuvaa palautetta, kertoo Sanna-Mari Myllynen.

Sanna-Mari Myllysen vinkit nuorten työntekijöiden huomioimiseen

1. Kunnollinen perehdytys on kaiken A ja O. Koskaan ei saa olla niin kiire, että työntekijä jää liian nopeasti liian yksin ja joutuu kokemaan avuttomuutta tehtävissään – jopa asiakkaiden edessä.

2. Nuoret tarvitsevat ensimmäisessä työpaikassa kasvun aikaa. He ovat keskeneräisiä ja kokemattomia, ja heillä on vielä paljon kasvua edessä niin työntekijöinä kuin ihmisinä. Me emme voi odottaa heiltä samaa kuin kokeneemmilta.

3. Myös nuorten työkykyä tulee johtaa. Työnantajan on syytä muistuttaa työntekijöitään huolehtimaan omasta työhyvinvoinnistaan asianmukaisella ergonomialla ja palautumisella. Hyvä ergonomia on yhtä tärkeää kuin päiväyksen mukaan hyllyyn järjestetyt maitopurkit!