Sairauspoissaolot ojennukseen huolehtimalla turvallisuudesta ja pienistä hyvistä tavoista

Talotekniikkayritys Amplit on löytänyt tuloksekkaan tavan johtaa työntekijöidensä työkykyä ja ottaa niskalenkki sairauspoissaoloista. Woima-ohjelmaan osallistuneiden työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet keskimäärin 35 päivällä. Lisäksi yritys kehittää yhdessä työntekijöiden kanssa lomaketta helpottamaan työn turvallisuuden suunnittelua.

Pääkaupunkiseudulla toimiva Amplit on talotekniikkayritys, jonka noin 200 työntekijästä suurin osa on rankkaa fyysistä työtä tekeviä asentajia. Amplit aloitti vuonna 2014 työntekijöidensä säännöllisen ryhmäopastuksen, jossa pureudutaan niin työasentoihin kuin pieniin arjen tapoihin, joilla työkykyä voi tukea työmaalla ja vapaalla. Henkilöstön kehuma ohjelma kulkee nimellä Woima.

Suurinta vastuuta Woimasta kantavat henkilöstöpäällikkö Eevamaria Masalin ja ryhmiä vetävä työfysioterapeutti Päivi Kinnunen.

– Ensimmäinen ryhmä oli haastava: kaikilla osallistujilla oli merkittäviä työkykyhaasteita. Lisäksi kahdessa ensimmäisessä ryhmässä pinnalle nousivat sisäisen viestinnän kuprut, mutta kun asiaa alettiin käsittelemään, se on alkanut selkiytyä. Olemme vähitellen siirtyneet entistä vahvemmin työkykyongelmia ennaltaehkäisevään työhön, kertoo Masalin.

Woima-ohjelma on ryhmämuotoista kuntoutusta ja työergonomiaan opastavaa harjoittelua. Ennen kuin yksilöt osallistuvat ryhmäharjoituksiin, jokaiselle tehdään henkilökohtainen kartoitus, johon kuuluu haastattelu, lihaskuntotesti ja aerobinen testi.

– Jokainen ryhmätapaaminen on teemoitettu työn mukaan. Asentajilla on usein niska- ja olkapäävaivoja, joten keskitymme esimerkiksi harjoitteisiin, jotka vahvistavat sen alueen lihaksia. Fyysisen kunnon elementit käydään huolellisesti läpi pohtimalla esimerkiksi, mitä fyysinen kunto tarkoittaa ja miten sitä voisi itse kehittää. Haluaisin, että osallistujille jää yksi hyvä tapa, esimerkiksi muutaman sekunnin vievä vastaliike tai välipala, kertoo Kinnunen.

Henkilöstöpäällikkö Eevamaria Masalin ja työfysioterapeutti Päivi Kinnunen tietävät, että taikatempuilla työkykyjohtamista ei saada kuntoon. Kyseessä on vuosien määrätietoinen työ.

Välittäminen on Amplitin brändin ydintä

Tutkimustiedon mukaan työn kuormitustekijöiden tunnistaminen ja vähentäminen on vaikuttavin keino työyhteisön työkyvyn tukemiseen. Amplitilla on kehitetty Rakennusteollisuuden olemassa olevien lomakkeiden pohjalta oma työn turvallisuussuunnitelma, jonka avulla työmaiden eri vaiheiden kuormitustekijät voidaan tunnistaa. Tämä puolestaan auttaa pohtimaan keinoja vaikuttaa työkykyriskeihin.

– Lomake on vielä kehitysvaiheessa ja sitä testattiin tämän vuoden Woima-ryhmässä. Käymme seuraavaksi läpi lomakkeen pohjalta esiin nousseita asioita työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Tarkoitus on miettiä, miten hyödynnämme saamaamme tietoa ja vaikuttaako se työmenetelmiin ja työvälineisiin, kertoo Masalin.

Johdonmukainen työkyvyn tukeminen on tuonut tuloksia. Woimaan osallistuneiden työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä on tippunut vuosina 2014–2017 keskimäärin yli kolmasosan. Se on tarkoittanut keskimäärin 35 päivää vuodessa.

– Brändimme ytimessä on välittäminen. Henkilöstömme ja heidän hyvinvointinsa on meille tärkeää. Työkykyjohtamiseen liittyy tietenkin myös taloudellinen näkökulma: sillä saavutetaan selkeitä säästöjä. Tämä on win-win-tilanne, sillä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on huono juttu niin työntekijälle kuin työnantajalle, sanoo Masalin.

Hienojen lukujen lisäksi Woima on saanut aikaan työasentovihkosen, johon on kerätty yhdessä työntekijöiden kanssa kuormittavia asentoja ja niiden vastaliikkeitä. Opas jaetaan kaikille uusille asentajille.

Ulkopuolinen tuki ja sparraus auttavat tarttumaan haasteisiin

Masalin kiittelee työfysioterapeutti Kinnusen osaamista. Rakennusalan ymmärrys, lääketieteellinen osaaminen ja taito tunnistaa rakennusalan kuormitustekijät ovat oleellisia ohjelman onnistumisen kannalta vuodesta toiseen. Kehuja saa myös Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Pia Aulaskoski ja Elon palvelut.

– Ulkopuolisten tuki on tärkeää, he ovat Amplitin HR:n jatkeita. Pia on ollut korvaamaton yhteistyökumppani. Olen saanut apua ja hän on haastanut minua kehittämään Amplitia lisää. Olen saanut Elosta myös perehdytystä maksuluokka-asioihin ja kuntoutukseen, kertoo Masalin.

Elon verkkopalvelu auttaa Masalinia työkykytilanteen seuraamisessa.

– Analytiikka on palkitsevaa. Pääsen seuraamaan ja ihailemaan Amplitin maksuluokan kehitystä sekä saan kokonaiskuvan meidän tilanteestamme. Elon eri koulutuksista olen saanut ideoita ja meillä on tulossa johdolle tunteiden johtamisen koulutus.

Ei taikatemppuja vaan kehittämiskestävyyttä

Woimaa on kehitetty vuosi vuodelta eteenpäin lisäämällä elementtejä työn kuormituksen arviointiin sekä ravitsemuksen ja palautumisen merkityksen ymmärtämiseen työkyvylle. Lisäksi jokaiseen ryhmään otetaan mukaan muutama toimihenkilö, joiden työ on psyykkisesti kuormittava yhdistelmä matkustamista ja työnjohtamista.

Masalinilla ja Kinnusella on kuitenkin halua jatkaa työkykyjohtamisen kehittämistä vielä pidemmälle. Suurimpana haasteena uusien hyvien tapojen säilyttämisessä Kinnunen pitää ajanpuutetta.

– Moni kokee, että arki ja työ tulevat vastaan liikuntaharrastuksessa. Myös ikääntyvät vanhemmat tai muut aikaa vievät perhearjen pyörityksen asiat vievät aikaa muulta.

Masalin haluaa jatkossa viedä hyviä arjen tapoja tiukemmin työmaille. Jokainen työmaa on omanlaisensa eikä sama ratkaisu toimi moitteettomasti joka paikassa, tilanteessa ja olosuhteissa.

– Hokkuspokkuskeinoja ei ole tarjolla. Hihat täytyy vain kääriä kerta toisensa jälkeen.

– Samalla tulee muistaa, että vaikutukset eivät näy viikossa vaan vuosissa. Työkykyjohtaminen on kestävyyslaji, summaa Kinnunen.