Pitkäjänteinen työkykyjohtaminen tuottaa tyytyväisiä työntekijöitä ja parempaa tulosta

Kuva Royal Ravintoloiden henkilöstöjohtaja Anne Kokkosesta.
Royal Ravintoloiden henkilöstöjohtaja Anne Kokkonen.

– Uskomme, että hyvinvoivien työntekijöiden ansiosta meillä on tyytyväisemmät asiakkaat ja saavutamme asetetut tavoitteet tuloksellisesti, Royal Ravintoloiden henkilöstöjohtaja Anne Kokkonen kertoo.

Kyse ei ole pelkästä uskomisesta. Pitkäjänteinen sitoutuminen työkykyjohtamiseen vaikuttaa arjen työhön tuntuvasti. Se tuottaa tulosta. Kokkonen on työskennellyt Royal Ravintoloilla 14 vuotta ja siitä 11 vuotta HR:ssä, joten hän on nähnyt ja kokenut työkykyjohtamisen arvon.

– Olemme onnistuneet vaihtamaan maksuluokkamme seitsemästä neljään. Se on tuntuva muutos.

Ennaltaehkäisevä työ on alentanut sairauspoissaoloja, oma-ilmoituskäytäntö on luonut avoimuutta esimiesten ja työntekijöiden välille sekä alentanut työterveyshuollon kuluja.

Viimeisimmässä työhyvinvointikyselyssä oli nähtävillä myös positiivista kehitystä esimiestyössä. Tyytyväisyys esimiestyöhön oli kasvanut 3.7 arviosta 4.3: een. Tyytyväisemmät työntekijät myös voivat paremmin.

Työkyky syntyy arjessa

Yleisimmät ravintola-alalla esiintyvät työkykyriskit ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Varsinkin alle 30-vuotiailla mielenterveysongelmat ovat hälyttävän yleisiä.

­– Alalla on paljon nuoria, työ on fyysistä vuorotyötä ja vaihtuvuus on melko suurta. Avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri työpaikalla on tärkeää. Jos työntekijä salaa pahan olon, voivat ongelmat kasvaa isoiksi, mikä puolestaan voi johtaa pitkiin sairauslomakierteisiin.

Ravintoloissa työskentelevät esimiehet saavat tukea työkykyjohtamisen haasteisiin tarvittaessa omilta esimiehiltä, HR-henkilöstöltä, työsuojelusta tai työterveyshuollosta, jos tuntuu, että omat taidot eivät riitä.

–Meillä on panostettu viimeiset kolme vuotta esimiesvalmennuksiin, jotta jokainen esimies osaa johtaa paitsi työtä, myös työkykyä. Työ jatkuu tulevaisuudessakin.

Kokkonen korostaa erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitystä päivittäisessä työssä.

– Pyrimme koko ajan kasvattamaan ennaltaehkäisevän työn roolia myös yhdessä työterveyshuollon kanssa. Toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeä kulmakivi työkykyjohtamisessa.

Ajankohtainen tieto tukee työkykyriskien ehkäisyä

Työkykyjohtamisen toimenpiteitä tukee data, jota saadaan työterveyshuollon lisäksi Elon verkkopalvelusta.

­– Elon verkkopalvelu on meidän yksi työkykyjohtamisen työväline. Seuraamme palvelun mittareiden avulla kuntoutus- ja eläketapahtumia. Palvelun avulla voimme myös tarkastella työkykyriskejä ja niiden ennusteita.

Ajankohtainen tieto on arvokasta, sillä sen avulla voidaan estää työkykyriskien toteutumista ja saadaan yksittäisille työntekijöille tukea ajoissa. Toisaalta ajankohtainen tieto auttaa osoittamaan työkykyjohtamisen tuloksia.

– Teemme säännöllisesti myös työhyvinvointikyselyn, jonka tulosten pohjalta voimme nähdä, miten työkykyjohtamisen toimenpiteet vaikuttavat henkilöstön tyytyväisyyteen. Kyselystä nousee myös tarpeita ja teemoja, joihin voimme tarttua. Kyselyn tulokset johtavat aina ravintolakohtaisiin kehityshankkeisiin. Kehityshankkeissa tiimi itse valitsee yhdessä kehityskohteen ja tavoitteet ja suunnittelee ja toteuttaa sen myös yhdessä. Näin saamme sitoutettua koko työyhteisön yhteisiin tavoitteisiin heidän oman hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kokkoselle on tärkeää, että työkykyjohtamisen eteen tehdään kaikki, mitä voidaan.

­­– Haluan, että voimme aidosti todeta, että olemme tehneet kaikkemme. Jokainen organisaation työntekijä, riippumatta tittelistä, ansaitsee tulla johdetuksi. Johtaminen ja hyvinvointi kulkevat käsikädessä.