Lempeä liikunta hellii kehoa ja mieltä

Jos päivät vierähtävät koneen ääressä istuen tai kotisohvalla maaten, olo tuntuu helposti nuutuneelta. Lisäämällä arkeen ripauksen lempeää liikuntaa, voit saada ihmeitä aikaan.

Keho ja mieli tarvitsevat liikuntaa voidakseen hyvin. Ei syytä huoleen, vaikka et olisi tottunut liikkuja, extreme-urheilija tai fitness-intoilija – liikunnan hyödyt saavutat myös liikkumalla kevyesti. Unohda siis kaikki tai ei mitään -ajattelu, ja pidä huolta itsestäsi lisäämällä lempeä liikunta rutiineihisi.

Liikuntaan käytetty aika maksaa itsensä takaisin

Liikuntaharrastus antaa etulyöntiaseman monella saralla: se on sijoitus terveyteen, onneen ja työkykyyn. Se lisää paitsi elinvuosia, myös hyvää oloa ja energiaa. Tutkimusten mukaan jo kevyt liikunta riittää kohottamaan kuntoa, kirkastamaan ajatukset ja parantamaan tehokkuutta. Liikunnasta saa tehoja työhön paitsi lisääntyneen energian muodossa, myös siksi että liikunta ylläpitää aivosolujen tuotantoa. Pysymällä aktiivisena pidät siis huolta kehon lisäksi aivoistasi.

Kevyt liikunta on paras valinta myös silloin, kun tunnet olevasi stressaantunut tai väsynyt. Kun kroppa käy valmiiksi ylikierroksilla tai olo on muuten ikävä, ei itseään kannata rasittaa lisää. Kehoa huoltava liikunta on parasta lääkettä kolottavalle kropalle ja apealle mielelle.

Lempeällä liikunnalla on monta muotoa – esimerkiksi kävelylenkki, pyöräretki, tanssitunti tai pilatesharjoittelu ovat sellaisia. Käypä hoito -suositus kehottaa kaikkia aikuisia harrastamaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, sauvakävelyä tai pyöräilyä, vähintään 150 minuuttia viikossa. Lisäksi suositellaan, että lihaskunto- ja kestävyysliikuntaa, kuten kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia, harrastettaisiin ainakin kahtena päivänä viikossa.

Listasimme vinkkejä, joiden avulla otat lempeän liikunnan osaksi elämääsi.

6 kevyttä askelta liikkumisen iloon

  1. Kuuntele kehoasi ja löydä itsellesi sopiva tapa liikkua. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Liiku sinulle parhaiten sopivalla tavalla ja muista: tärkeintä on liike.
  2. Tee liikunnasta tapa. Alkuun liikuntaharrastuksen ylläpitäminen saattaa vaatia hieman pinnistelyä, mutta ei aikaakaan kun huomaat liikkuvasi mielelläsi. Kun liikunnasta tulee tapa, lenkille tulee lähdettyä lähestulkoon automaattisesti.
  3. Aseta itsellesi sopivia tavoitteita. Sinun ei tarvitse tähdätä maratoniin – kunnon ylläpitämiseen riittää, että teet esimerkiksi tunnin mittaisen reippaan kävelylenkin muutaman kerran viikossa. Lyhytkin liikuntahetki on parempi kuin täysi passiivisuus.
  4. Arvosta arkiliikuntaa. Hyötyliikunta on erinomainen tapa saada liikunnan hyödyt ilman suurempia ponnisteluja. Keväiset pihatyöt ja portaiden valitseminen hissin sijaan pitävät kehon vetreänä ja mielen pirteänä. Jos haluat seurata omaa aktiivisuuttasi, tarkista älypuhelimesta tai aktiivisuusrannekkeesta kuinka paljon askelia sinulle kertyy päivän aikana. Aktiivisen liikkumisen rajana pidetään yleisesti 10 000 askelta päivässä.
  5. Koukuttaudu kävelyyn kuuntelun avulla. Jos kävelylenkit tuntuvat tylsiltä, tee niistä mielenkiintoisempia kuuntelemalla samalla äänikirjaa tai podcastia. Kun kävelet kuulokkeet korvilla, saatat huomata viihtyväsi lenkkipolulla pidempään – ja janoavasi sinne pian uudestaan.
  6. Hyödynnä etätunnit. Oletko jo osallistunut virtuaaliselle jooga- tai kuntojumppatunnille kotoa käsin? Poikkeustilan myötä ja kuntosaliketjujen sulkeuduttua virtuaalisten tuntien suosio on kasvanut kohisten, eikä ihme – kynnys tunnille osallistumiseen oman kodin suojasta on monille salille lähtöä matalampi.

 

Lähteet:

https://www.kaypahoito.fi/khp00077

https://www.forbes.com/sites/sujanpatel/2014/11/26/how-exercising-helps-you-get-more-done/#60f6af3274fa

https://www.huffpost.com/entry/exercise-productivity_b_2005463