Lean tuli Kierrätyskeskukseen: ”Kehitystyössä ihminen on keskiössä”

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:ssä on sovellettu lean-menetelmää eri kehitysprojekteissa jo muutaman vuoden ajan. Tekemisen kehittämisessä yhdistyvät taloudelliset edut, yhdessä tekeminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen.

Kierrätyksestä ja tavaroiden uusiokäytöstä tunnettu Kierrätyskeskus on lähtenyt soveltamaan päivittäisessä toiminnassaan lean-menetelmää. Kyseessä on jatkuvan parantamisen toimintamalli, jossa tuottavuutta kehitetään siivoamalla käytännön työn tekemisestä turhia kohtia tai muita esteitä.

Laatupäällikkö Kati Hinkkanen vastaa Kierrätyskeskuksen sisäisen kehittämisen rakenteista ja on ollut vahvasti mukana lean-menetelmän tuomisessa käytäntöön.

“Työtä on tehty jo muutaman vuoden ajan”, kertoo Kati. “Aloitimme yksittäisistä kehittämisprosesseista, joissa leaniä on hyödynnetty. Tulokset ovat olleet hyviä. Aloitimme tavaroiden lajittelusta, joka on vahvasti fyysinen ympäristö. Katsoimme ihan käytännön tasolla työntekijöiden kanssa, mitä lajittelussa tehdään, mitä asiakkaamme haluavat ja mikä työ ei palvele eli mikä on hukkaa leanin periaatteiden mukaan.”

Lean-periaatteet ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Syitä löytyy helposti: prosessien keventäminen ja riisuminen turhasta tekemisestä tuo säästöjä ja parantaa tuottavuutta. Töitä tehdään tavallaan vähemmän mutta myös fiksummin.

“Haluan kuitenkin korostaa, että yhdessä tekemisen tärkeyttä ei pidä unohtaa. Se jää puheesta helposti, kun lähdetään keskustelemaan euroista ja hukan poistamisesta.”

Kati Hinkkanen uskoo yhteistyön ja osallistamisen voimaan. Hänen mukaansa yhdessä tekemisen tärkeys unohtuu herkästi, kun puhutaan euroista ja turhan tekemisen poistamisesta.

Osallistaminen saa työntekijät sitoutumaan muutoksiin

Kati pitää hyvin tärkeänä, että prosesseja kehitetään yhdessä työntekijöiden kanssa. Tarve korostuu erityisesti monimuotoisissa työyhteisöissä.

“Meillä samassa 10 hengen tiimissä saatetaan puhua 3–4 eri kieltä. Kun prosesseja muutetaan, ihmisten täytyy ymmärtää, mitä ollaan tekemässä, miksi ja miten. Lisäksi kun muutokset tehdään yhdessä, ne voidaan tehdä nopeasti. Suurin osa työntekijöistä hoksaa 20 minuutissa, mistä leanissä on kyse.”

Perinteiset kehitysprosessit vaativat yleensä pitkän kaavan. Kun muutosta lähdetään tekemään arjessa työntekijöiden kanssa ja he oppivat käytännön työtä tekemällä, työyhteisö myös sitoutuu vahvemmin muutokseen. Osallistaminen auttaa myös uusien menetelmien ylläpitämisessä ja tukee työhyvinvointia.

“Kun omaan työhön pääsee vaikuttamaan aktiivisesti, työntekijän tunne arvostuksesta nousee. Jos muutos vain tuodaan työntekijöille ylhäältä, kaikki murenee nopeasti takaisin kohti vanhaa. Kun työntekijät ymmärtävät lean-periaatteet, he voivat jatkossa kehittää tekemistään itse.”

Kati kiittelee Kierrätyskeskuksen henkilöstön oma-aloitteisuutta: “Ideoita tulee koko ajan. Tarkoitus on tuoda lean koko organisaation tekemiseen mukaan. Valmista ei missään nimessä ole, mutta paljon on jo saatu aikaiseksi.”

Leaniä on helppo kokeilla oman organisaation kehittämistyössä. Menetelmästä voi valita muutamia periaatteita, joita voi soveltaa yksittäisiin alueisiin ja projekteihin aluksi.

“Kehitystyö täytyy aloittaa jostain kulmasta ja viedä sieltä eteenpäin”, Kati toteaa. “Jos tahtotila on, kannattaa leaniä kokeilla!”