Kokonaisvaltainen työkykyjohtaminen luo menestysedellytyksiä

Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Päivi Savolaisella on monipuolista kokemusta eri rooleissa yrittäjien ja yrittäjyyden parissa. Nykytehtävässään hän kehittää työhyvinvointia monenlaisissa yrityksissä muun muassa lean-filosofiasta ammentaen.

Ennen täyspäiväiseksi yrittäjäksi hyppäämistä Päivi työskenteli Salon seudulla elinkeinokehittämisen ja yrittäjäyhteistyön parissa reilut kymmenen vuotta. Yrittäjänä hän teki lean-valmennuksia sekä verkostoitumista ja esiintymistä käsitteleviä työelämätaitokoulutuksia.

”Jo toimiessani Salon kaupungilla innostuin siitä, miten paljon lean-ajattelulla voidaan kehittää organisaation eri toimintoja, kuten työhyvinvointia, viestintää tai työturvallisuutta, tuoda apua ihmisten omaan työhön ja parantaa samalla asiakaspalvelua”, sanoo Päivi. ”Lean-filosofia ei ole poppaskonsteja vaan maalaisjärkeä: se on ajattelumalli, jolla kyseenalaistetaan omaakin tekemistä ja kehitetään toimintaa asiakkaan näkökulmasta.”

Yhdessä mutta eripuolilla Suomea

Viime keväänä Elo haki työhyvinvoinnin kehittämispäällikön rooliin asiantuntijaa palvelemaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan asiakkaita. Päivi sai paikan, ja nyt hän työskentelee osana Elon viidentoista työhyvinvoinnin kehittämispäällikönmuodostamaa verkostoa.

”Uskon vahvasti, että menestykseen tarvitaan hyvinvointia, joten tartuin uuteen rooliini innolla. Parasta on se, että saan työskennellä asiakkaiden kanssa osaavien kollegoiden tukemana. Näin opimme jatkuvasti itsekin uutta ja pystymme palvelemaan asiakkaitamme aina vaan paremmin.”

Elon työhyvinvoinnin kehittämispäälliköitä työskentelee Turun ohella Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Vaasassa sekä pääkaupunkiseudulla.

”Yhteistyö on mutkattomampaa, kun pääsemme kohtaamaan asiakkaat paikan päällä. Vaikka osa palavereista toki hoituu Skypen välityksellä, haluamme päästä myös tapaamaan asiakasta”, toteaa Päivi.

Elossa työhyvinvoinnin kehittämispäällikkönä työskentelevä Päivi on hankkinut kokemusta myös yrittäjän hommissa.

”Työkykyjohtamisen tulee olla osa yrityksen strategiaa”

Vielä muutama vuosi sitten ajateltiin, että työhyvinvoinnin kehittämiseen riittää kerran vuodessa pidettävät tyky-päivät, viikoittaiset jumppahetket tai laivaristeilyt.

”Onneksi nykyään yhä useammin ymmärretään, että työkykyjohtamisen tulee olla osa yrityksen strategiaa ja ylimmän johdonkin pitää sisäistää sen merkitys”, sanoo Päivi. ”Toki myös jokaisella työntekijällä on vastuu omasta työstään ja työkyvystään, mutta työpaikoilla on lukuisia keinoja, joilla kehittää hyvinvointia pitkäjänteisesti.”

Elon kehittämispäälliköiden työ sisältää käytännössä esimerkiksi keskusteluja, sparrailua, koulutuksia ja valmennuksia yritysjohdon ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden kanssa.

”Tavoitteenamme on saada ihmiset innostumaan työstään ja pysymään työkykyisinä, joten lähdemme kehittämään työkykyjohtamista aina yhdessä aiheeseen sitoutuneen johdon tai HR:n kanssa. On sekä yrityksen että työntekijöiden etu, että työssä voidaan hyvin ja että työ koetaan mielekkäänä.”

Työyhteisökyselyllä suuntaviivat kehitystyölle

Työ uuden asiakkaan kanssa alkaa usein kartoittamalla kunkin yrityksen tarpeet hyvinvoinnin kehittämisen osalta. Yksi tapa käydä hommiin on työyhteisökysely, jossa selvitetään koko henkilöstön näkemys työhyvinvoinnin tilanteesta.

”Selvitystyöllä pääsemme käsiksi siihen, mikä olisi kaikista vaikuttavin toimenpide työkyvyttömyysriskien ehkäisyyn, sairauspoissaolojen vähentämiseen tai työyhteisön ilmapiirin kohentamiseen.”

Työn joustavuuden merkitys on kasvanut

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat Suomessa eniten työpoissaoloja. Kuitenkin yhä useammin törmätään myös mielenterveysongelmiin.

”Henkilöstöhallinnossa ja esimiestasolla työskentelevien on opittava jatkuvasti kohtaamaan uudenlaisia haasteita”, kertoo Päivi. ”Tällaisia ovat erilaiset mielen hyvinvointiin liittyvät asiat, mutta myös erilaisten työn tekemisen tapojen, kuten etätyön, aiheuttamat muutokset. Nuoret sukupolvet kaipaavat myös erilaista johtajuutta kuin iäkkäämmät: nuoret ovat esimerkiksi tottuneempia palautteeseen, ja he haluavat antaa ja saada sitä.”

Yksi merkittävä trendi on työn joustaminen työntekijän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Ruuhkavuosia elävän vanhemman jaksamiseen voi vaikuttaa merkittävästi mahdollisuus työskennellä väliaikaisesti, vaikka vain neljänä päivänä viikossa.

”Enää ei onneksi ajatella niin, että henkilö on työkyvytön tai valmis eläkkeelle. Sen sijaan pyritään kuntoutukseen tai työnkuvan muokkaamiseen niin, että henkilö voisi jatkaa työssään mahdollisimman pitkään vaikka osatyökykyisenäkin. Tämä on hienoa, sillä työ on itsessään ihmisille tärkeää. Se tuo hyvinvointia, joka säteilee arkeemme työpäivien ulkopuolellekin.”

Lue lisää Elon työkykyjohtamisen palveluista ja tsekkaa myös työhyvinvointikoulutuksemme