Kempin työkykyjohtamisen tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö

Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama ja Anne Aaltonen, Director, Human Resources

Kansainvälistynyt, hitsausratkaisuja tarjoava perheyritys tunnetaan maailmalla alansa erityisosaamisesta – ja Lahdessa etenkin hyvästä työnantajamielikuvasta. Yhteistyö Elon kanssa on vienyt Kempin työkykyjohtamista askel askeleelta eteenpäin.

Anne Aaltonen tiesi pitkään haluavansa jossain vaiheessa uraansa töihin Kemppi Oy:lle, jolla on maine henkilöstöön panostavana työnantajana.

– Kun reilu kuusi vuotta sitten minulle tuli tilaisuus siirtyä Kempille töihin, tartuin siihen heti. HR:n näkökulmasta tämä on number one-yritys. Täällä on aina välitetty ihmisistä ja tehty hyvin näitä asioita, kertoo Aaltonen, joka nykyään johtaa Kemppi Oy:n HR-toimintoja.

Aaltosen pestiin henkilöstöjohtajana tuo oman mausteensa se, että kaarihitsausratkaisuihin erikoistuneesta, 800 henkilöä työllistävästä yrityksestä löytyy osaajia moneen eri lähtöön. Osa työskentelee tehtaalla, toiset tekevät asiantuntijatyötä toimisto-olosuhteissa. Vahvan kansainvälistymisen seurauksena henkilöstöä on myös ulkomailla ja monien arkeen kuuluu matkustamista.

Ihmiskeskeinen Kemppi Oy panostaa työkykyjohtamiseen ja pyrkii edistämään työn sujuvuutta, työntekijöidensä työkykyä, terveyttä ja työturvallisuutta. Näin monimuotoisessa yrityksessäonnistunut työkykyjohtaminen vaatii asiantuntemusta ja hyvää suunnittelua.

Työkykyjohtamisen ohjausryhmä on avainasemassa

Laadukas työkykyjohtaminen edellyttää ennakoivaa otetta ja yhteystyötä kumppaneiden, kuten työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön asiantuntijoiden kanssa. Tämä toteutuu myös Kempillä.

Kempin työkykyjohtamisen ohjausryhmän muodostavat yrityksen HR-tiimi, työterveyshuollon edustajat ja Elosta yhteyspäällikkö Ari Vuorinen ja työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Paula Toivonen.

Ohjausryhmä kehittää työkykyjohtamisen käytäntöjä käytännönläheisessä ja ja mutkattomassa yhteistyössä. Osapuolet ovat tyytyväisiä yhteistyötapaan, jossa toteutuu tavoitteellisuus, avoimuus ja joustavuus.

– Elolla on paljon osaamista ja he vievät käytäntöjämme uudelle tasolle. Työkykyjohtamiseemme on tullut lisää suunnitelmallisuutta ja uusia käytäntöjä. Yhteistyö on paitsi hyödyllistä ja asiantuntevaa, myös hauskaa, innostavaa ja kannustavaa, Aaltonen kiittelee.

Elon asiantuntijana työskentelevä Toivonen puolestaan korostaa Kempin HR:n tapaa viedä asioita eteenpäin.

– Heillä on aktiivinen ote työkykyjohtamiseen ja meidän roolimme on sparrata, innostaa ja tuoda esille uusia näkökulmia. Säännöllisissä tapaamisissa on tekemisen meininkiä, ilolla ja hersyvällä naurulla maustettuna, hän kertoo.

Aaltonen kehuu Elolta saatuja uusia käytäntöjä ja työkaluja.

– Esimerkiksi Elon työkykyjohtamisen nykytilan kartoitus on erinomainen työkalu oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Helppokäyttöinen ja visuaalisestikin hyvin toimiva verkkopalvelu on oivallinen apu työkykyjohtamisessa.

Toimivia työkaluja ja osallistavaa suunnittelua

Sekä työeläkevakuutusyhtiön että työterveyden asiantuntijat ovat yrityksen käytettävissä myös mikäli ongelmatilanteita ilmenee tai neuvojatarvitaan.

Kempin henkilöstöstä huolehtiva työterveyshuolto on osuuskuntamuotoinen, ja yritys omistaa työterveyshuollon itse. Tämä mahdollistaa erityisen tiiviin ja hedelmällisen yhteistyön.

– Kempin työkykyjohtamisessa työterveyshuollolla on iso rooli. Riskikohtia etsitään aktiivisesti ja niihin puututaan ennen kuin niistä syntyy ongelmia, Toivonen lisää.

Vuosittaisessa arviointipalaverissa ohjausryhmä miettii yhdessä menneenvuoden onnistumisia ja tekee suunnitelmia tulevaa varten.

– Teemme joka vuosi uuden kehittämissuunnitelman, mutta suunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää suhteessa resursseihin ja liiketoiminnan muutoksiin, Toivonen kuvailee.

– Pidän siitä, että työkykyjohtamisen rintamalla suunnittelua tehdään aidosti yhdessä. Se tuo meille uutta näkökulmaa suunnitelmiimme ja auttaa kirkastamaan tavoitteita, Aaltonen jatkaa.

Myös Kempin henkilöstöä osallistetaan kehittämistoimien suunnitteluun. Osallistamisella on suuri merkitys, kun halutaan saavuttaa pysyviä tuloksia.

– Haluamme motivoida ihmisiä pitämään itsestään huolta. Mietimme kaikki yhdessä, miten siinä onnistuttaisiin, Aaltonen sanoo.

Anne Aaltonen

Riskien tuntemus ja ehkäisy tärkeää

Jotta työkykyjohtamisessa voidaan pureutua oikeisiin riskeihin, tulee jokaisen ohjausryhmän jäsenen tuntea yrityksen toimiala ja siihen liittyvät erityispiirteet.

– Työkykyjohtamisessa täytyy huomioida sekä kansanterveydelliset että alaa koskevat erikoisriskit, sanoo Aaltonen.

Riskien tunnistamisen tekee mahdolliseksi sitoutuneiden toimijoiden pitkään jatkunut yhteistyö, sen synnyttämä luottamus ja avoin kommunikaatio.

– Meille on aina hyvin avoimesti kerrottu Kempin tilanteesta ja suunnasta, mikä on tehnyt meidän työstämme helpompaa. Vuosien saatossa välillemme on rakentunut syvä ja toimiva suhde. Voimme aina puhua asioista niiden oikeilla nimillä, kiittelee Toivonen.

Lähtötilannetta ja riskejä on selvitetty myös henkilöstöllä teetettyjen terveyskyselyiden avulla. Tunnistettujen riskien pohjalta kolmivuotissuunnitelman painopisteiksi on määritelty fyysiset ja psykososiaaliset tekijät. Ensimmäiset toimenpiteet on tehty fyysiseen puoleen liittyen.

Yli 200 kemppiläistä työskentelee tehtaassa ja toistoja sisältävä työnkuva aiheuttaa ergonomisia haasteita. Toisaalta myös toimistopuolen istumatyössä on omat ongelmansa. Tuki- ja liikuntaelinriskit ovatkin erityisen suurennuslasin alla Kempin työkykyjohtamisessa.

Työergonomian parantaminen vaatii käytännönläheisiä toimenpiteitä, kuten työpisteiden, -asentojen ja -välineiden parantamista, sekä mahdollisuuksien mukaan työkiertoa. Psykososiaalista kuormittavuutta pyritään ehkäisemään esimerkiksi hyvillä esimieskäytännöillä ja selkeällä tavoiteasetannalla.

– Olemme panostaneet viime vuosina erityisesti tavoitteiden kirkastamiseen eri tasoilla siten, että jokainen meistä ymmärtää oman työnsä prioriteetit ja odotukset. Haluamme palkita hyvistä suorituksista, ja tavoitteet on suoraan linkitetty palkitsemisjärjestelmäämme, kertoo Aaltonen.

Työterveydellä on aktiivinen rooli myös psykososiaalisten haasteiden taklaamisessa.

– Pyrimme siihen, että haasteisiin tartuttaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kynnys esimerkiksi työpsykologin käyttöön on mahdollisimman matala, Aaltonen lisää.

Ihmiskeskeisiä tavoitteita

Työkykyjohtamiseen panostaminen on taloudellisesta näkökulmasta kannattavaa ja sen vaikutukset näkyvät tuloksena viivan alla. Vaikutuksen arvioimiseksi tarvitaan toimivia mittareita.

– Me rakennamme yhdessä Kempin HR:n kanssa käytäntöjä ja mittareita, joilla voidaan arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta, Toivonen kertoo.

Hyvinvoiva henkilökunta on kuitenkin ihmiskeskeistä ajattelua arvostavalle Kempille itseisarvo.

– Sen sijaan, että ajattelisimme työkykyä vain työnantajan näkökulmasta, haluamme katsoa sitä laajemmin. Meille työkykyjohtamisen päämäärä on edistää työntekijöidemme terveyttä ei pelkästään työtä, vaan koko elämää varten, Aaltonen linjaa.

Myös Toivonen kehuu Kempin aitoa kiinnostusta työkykyjohtamisen kehittämiseen.

– Henkilöstö on aina ollut Kempille tärkeä arvo ja se näkyy myös työkykyjohtamisen linjauksissa. Asioita tehdään isolla sydämellä ja ihmisten parasta ajatellen, Toivonen iloitsee.

 

Lue myös Kemppi Oy:n HR-johtajan Anne Aaltosen vinkit työkykyjohtamiseen.

Lue täältä Kemppi Oy:n tarina.