Kaukolämpöä ja etäjohtamista – HögforsGST:n toimitusjohtaja luottaa alaistensa osaamiseen

 

Ympäristöystävällisille ja energiatehokkaille lämmityksenhallintajärjestelmille on kysyntää. Kaupallisen koulutuksen saaneella Hartmanilla ei ollut minkäänlaista ymmärrystä alasta ennen kuin hänestä tuli lämmityslaitteita valmistavan yrityksen talousjohtaja ja muutamaa vuotta myöhemmin toimitusjohtaja.

Kevätaurinko paistaa sisään Aurinkolinnan isoista ikkunoista. Nastolalaisessa entisessä parantolassa on toimitusjohtaja Antti Hartmanin koti ja etätoimisto. Täältä käsin hän johtaa lämmityslaitteita valmistavan HögforsGST:n liiketoimintaa.

HögforsGST:llä on noin 120 työntekijää, joista valtaosa työskentelee Leppävirran tehtaalla. Myyjiä ja muita toimihenkilöitä yrityksellä on ympäri Suomea ja Ruotsia.

– Kaukolämpöjärjestelmät ovat kaupunkikohtaisia, joten tämä on hyvin paikallista liiketoimintaa. Sen vuoksi meillä on kavereita ympäriinsä, hankkimassa kontakteja ja palvelemassa oman alueensa asiakkaita.

Hartmanin työnkuvaan kuuluu olennaisesti matkustaminen yrityksen eri toimipisteiden välillä. Leppävirran tehtaalla hän käy viikoittain.

Tehtaan sijainti liittyy sekä yrityksen, että toimialan historiaan.

Lämmityslaitteiden kotikunta

Leppävirralla toimi 1970-luvulla LPM-niminen lämmityslaitteita valmistanut yritys, joka myytiin 2000-luvun alussa tanskalaisille.

Paikkakunnalla oli pitkät perinteet lämpölaiteosaamisessa. Hartmanin nykyiset yhtiökumppanit päättivät ryhtyä yrittäjiksi ja perustaa kilpailevan lämmitysjärjestelmäyrityksen.

– He halusivat tehdä liiketoimintaa eri tavalla, asiakaslähtöisesti ja yrittäjämäisesti.

Niin syntyi uusi lämmönjakolaitteita valmistava yritys vuonna 2004.

Orimattilasta kotoisin oleva Hartman ei tiennyt vielä tuolloin, että kyseinen leppävirtalainen yritys tulisi olemaan merkityksellinen hänen uralleen ja elämälleen.

Intohimo yrittäjyyteen syttyy

Hartman kasvoi yrittäjäperheessä. Isällä oli oma kuljetusliike ja äidillä mainoslahjoihin erikoistunut yritys.

– Seurasin lapsesta asti vanhempieni pienyrittäjyyttä, ja kiinnostuin kaupallisuudesta aika paljon.

Niinpä Hartman lähti opiskelemaan alaa. Hän aloitti merkonomin opinnoilla, mutta kaipasi koulutukselta enemmän. Hän päätti lukea kauppatieteiden maisteriksi.

Tampereella kauppatieteitä opiskellessaan Hartman työskenteli osuuspankissa yrityslainapuolella.

– Pääsin seuraamaan satojen yritysten toimintaa ja kaikenlaisia keissejä. Se oli kiehtovaa ja tajusin, että haluan itsekin olla yrittäjä.

Käänteentekevä puhelu

Lämpölaitteista Hartmanilla ei kuitenkaan ollut minkäänlaista tietämystä ennen vuotta 2005. Silloin Hartman sai tärkeän puhelun Leppävirralta: vastikään perustettu lämpöjärjestelmiä valmistava yritys kaipasi talousosaajaa.

– Firman perustajilla oli itsellään osaaminen laitteista, mutta he tarvitsivat jonkun joka ymmärtäisi talousasioista. Minusta he olivat kuulleet opiskeluverkostojeni kautta.

23-vuotias yrittäjyydestä kiinnostunut Hartman näki tilaisuutensa koittaneen.

– Koin sen mahdollisuutena. Ajattelin, että miksi ei, kokeillaan. Jos homma ei toimi, voin aina hakea muualle töihin, hän muistelee tuon aikaisia mietteitään.

Hartman muutti Leppävirralle ja aloitti hommat yrityksen talousjohtajana.

Hyppy tuntemattomaan kannatti. Muutamaa vuotta myöhemmin, yritysjärjestelyiden yhteydessä, Hartman otti haltuun toimitusjohtajan pestin. Tätä nykyä hän on yrityksen suurin omistaja ja tuntee alan kuin omat taskunsa.

Ympäristöystävällisiä ja älykkäitä järjestelmiä

Älykäs kaupunkienergia on HögforsGST:n erikoisalaa. Yritys valmistaa energiaa säästäviä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä, joilla ohjataan lämmöntuloa kiinteistöön.

– Tehtävämme on jakaa lämpö ja kylmä huoneistoihin mahdollisimman hyvin. 95 prosenttia kaupunkilaisista asuu kaukolämmitetyissä rakennuksissa. Kun koko kaupunki menee aamulla suihkuun, on meidän hommamme huolehtia, että kaikille riittää kuumaa vettä.

Ympäristösyistä kaukolämmön ja laitteiden kysyntä kasvaa kovaa vauhtia Euroopassa. Tällä hetkellä puolet HögforsGST:n liikevaihdosta tulee viennistä.

– EU-tasolla lämmön ja sähkön yhteistuotannon on todettu olevan yksi merkittävimpiä keinoja vähentää päästöjä.

Ala on murroksessa, ja muutos tulee todennäköisesti vain kiihtymään. Ilmastonmuutoksen ajankohtaisuuden myötä myös lämmityksen säätölaitteilta vaaditaan yhä enemmän.

Ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus ja kannattavuus ovat päivän sanoja. Energiaa halutaan kierrättää ja lämmönkäyttöä tehostaa. Älykkäiden, etäohjattavien ja itseoppivien järjestelmien kysyntä on lisääntynyt.

Hartman näkee tämän mahdollisuutena ja odottaa innolla tulevaa.

– Suuri osa kasvustamme tulee uusista ratkaisuista, ja niissä on valtava potentiaali. Meillä on taskussa kasa uusia innovaatioita ja patentteja. Tarjoamamme ja tuotejakaumamme tulevat muuttumaan ja uusien tuotteiden osuus kasvamaan rajusti lähitulevaisuudessa.

Yritys satsaa joka vuosi kehitysprojektiin, jolla pyritään parantamaan työhyvinvointia ja tehokkuutta käsi kädessä. Tällä hetkellä HögforsGST osallistuu EU-rahoitteiseen, kaksivuotiseen Työkaari-hankkeeseen, joka on suunnattu Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille. Hanke tähtää pidentämään työuria ja lisäämään yrityksen kilpailukykyä.

– Kehitysprojektit auttavat meitä varautumaan jatkuvaan muutokseen. Tuotannon jatkuvan kehittämisen lisäksi haluamme kehittää myös muita prosessejamme, kuten insinööri- ja myyntiosastojamme.

Etäjohtajan hyötyliikuntaa

Työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta, mutta muistaako paljon töitä tekevä ja matkustava toimitusjohtaja huolehtia omasta jaksamisestaan?

Kiireinen yrittäjä myöntää, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää usein liian vähälle huomiolle.

– Ennen koin pystyväni tekemään paljon töitä, ilman että se vaikuttaa hyvinvointiini. Nyt huomaan, että itseenkin täytyy panostaa.

Lähiaikoina merkittävin liikunta on tullut kävelemisestä:

– Minulla on tapana puhelimessa puhuessani kävellä ympäri asuntoa.

Etäjohtajana hän onkin puhelimen päässä tuon tuosta, mutta tiedostaa, etteivät pelkät puhelinmaratonit riitä ylläpitämään terveyttä. Hän pyrkii nyt ottamaan enemmän aikaa itselleen, syömään paremmin ja elvyttämään uinuvan liikuntaharrastuksensa.

– Samassa talossa asuvien kavereideni kanssa päätimme pystyttää kellariimme kuntosalin. Kun se valmistuu, ei pitäisi enää löytyä tekosyitä kuntoilusta luistamiselle, hän nauraa.

Perhe-elämää ja työmatkoja

Hartmanin perheeseen kuuluvat puoliso sekä 6- ja 9-vuotiaat lapset. Isovanhemmat asuvat Nastolan kodin lähellä.

– Vanhemmistani on suuri apu työn ja matkojen täyteisen arjen pyörittämisessä. Lapset ovat tänäänkin viettämässä hiihtolomapäivää mummolassa.

Hartman suhtautuu työhönsä intohimolla, mutta myöntää sen olevan myös valtava investointi.

– Kyllä yrittäminen on vaatinut kaiken ajan ja rahan. Ei se kuitenkaan ole tuntunut pahalta tai väärältä millään tavalla.

Hartman pakkaa laukkunsa ja lähtee jälleen yhdelle työmatkalle. Tällä kertaa työ vie Ruotsiin.

Toimitusjohtaja hyppää Kuopiossa asuvan työkaverinsa kyytiin. Autossa matkalla lentokentälle he käyvät läpi työasioita. Viikonlopuksi Hartman palaa taas perheensä luo, nauttimaan Aurinkolinnan rauhasta.

Lue Hartmanin vinkit onnistuneeseen etäjohtamiseen täältä.