Kannustimia ja yrittäjyyden paloa – Viisi kysymystä yrittäjien arjesta vuonna 2018

Vuodenvaihde toi mukanaan paljon muutoksia yrittäjien arkeen. Esimerkiksi yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyheni neljästä päivästä yhteen ja verotukseen tuli muutoksia.

Istahdimme alas Takuusähkö Oy:n toimitusjohtajan ja Elon Yrittäjien neuvottelukunnassa vaikuttavan Tommi Valtosen sekä Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin kanssa. Heitimme heille pureskeltavaksi muutamia kysymyksiä yrittäjyydestä vuonna 2018 ja tulevaisuudessa. Keskustelussa nousi esiin erityisesti kannustimien ja joustavuuden tärkeys, sekä vahva usko yrittäjähenkeen.

1. Vuodenvaihde toi mukanaan useita muutoksia niin verotukseen kuin maksuihin ja luontoisetuihinkin. Mitä ovat merkittävimmät muutokset yrittäjien kannalta?

Harri: Verotukseen tuli monta pientä muutosta. Esimerkiksi työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee. Nostaisin yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhenemisen erittäin merkittäväksi muutokseksi!

Tommi: Näin yrittäjän näkökulmasta on torjuntavoitto, että osinkoverotusta ei kiristetty. Suomessa yrittäjiä huolestuttaa, että kannustimia viedään, mutta näin ei päässyt käymään – se on mielestäni toinen merkittävä asia.

2. Sairauspäivärahan omavastuuajan lyheneminen tulikin mainittua. Lakimuutoksen myötä yrittäjän omavastuu lyheni neljästä päivästä yhteen. Kertoisitteko omin sanoin, mikä tämän merkitys on yrittäjille?

Tommi: Nyt yrittäjäkin voi jäädä sairastamaan, kun tauti on tosissaan päässyt iskemään. Lähtökohtaisesti yrittäjä tekee töitä niin pitkälle kuin suinkin vaan pystyy. On todella kohtuullista ja reilua, että yrittäjällä on mahdollisuus levätä eikä hänen tarvitse väkisin roikkua töissä huonossa kunnossa. Tähän suuntaan sosiaaliturvaa tulee kehittää.

Harri: Ainakin aiemmin valtaosa yrittäjistä ei ole jäänyt sairauspäivärahalle. Yrittäjillä ei välttämättä ole ollut varaa jäädä flunssan takia sairastuvalle. Omavastuuajan lyhentyminen tarjoaa mahdollisuuden hoitaa lyhyempikestoiset sairaudet, jotta ne eivät pääse pitkittymään ja näin haittaamaan yrittäjän arkea pidempään. Koska YEL-työtulot ovat keskimäärin aika matalalla tasolla, päivärahat jäävät vielä aika pieniksi. Yrittäjä siis pohtii, kestääkö oma toimeentulo päivärahalle jäämistä.

3. On päivänselvää, että yrittäjät paiskivat kovasti töitä. Millaista tukea he tarvitsevat?

Tommi: Kannustimien tulee olla kunnossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi verotukseen liittyviä seikkoja sekä laadukasta yrityssääntelyä. On myös tärkeää, että yrittäjän sosiaaliturvaa kehitetään. Jotta saamme uusia nuoria yrittäjiä ja voimme tehdä olemassa olevissa yrityksissä sukupolvenvaihdoksia, tällaisten yrittäjyyden toimintaympäristön rakennuspalikoiden tulee olla kohdallaan. En usko, että he tarvitsevat välttämättä rahallista tukea. Yrittäjät juoksevat itse oman suorituksensa, kasvavat ja pitävät näin itsestään ja yhteiskunnasta huolta.

Harri: Hieno vastaus, Tommi. On myös tärkeää, että yrittäjien sosiaaliturva on kunnossa tilanteissa, joissa yritystoiminta vaikeutuu. Omassa ajattelussani korostuu vielä se, että ei rakenneta yrittäjien työlle esteitä lainsäädännöllä: ei siis estetä tai vaikeuteta toiminnan aloittamista, laajentamista ja jatkamista. Lisäksi yrittäjä on usein kovin yksin pienessä yrityksessä – vaikka olisi työntekijöitä. Siksi mielenterveyden tukipalvelut voisivat olla hyvin tärkeitä. Näiden tukipalveluiden puutteen takia meillä ei Yrittäjissä ole tietoa, miten ja mitä reittiä pitkin yrittäjä löytää tiensä kuntoutuksen pariin tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tommi: Nyt ollaan asian ytimessä. On tärkeää, että yrittäjiä koskevassa päätöksenteossa ymmärretään, missä on parantamisen varaa.

4. Miten näette yrittäjän eläketurvan osana yrittäjän sosiaaliturvaa?

Harri: Meille Yrittäjissä on tärkeää, että yrittäjälle on tarjolla sama sosiaaliturva erilaisiin tilanteisiin kuin työntekijöillä. Mielenkiintoista on se, että jäsenistömme toivoo riittäviä sairauspäivärahoja ja vanhempainpäivärahoja, mutta he myös kokevat, että heillä olisi itsellä valmiudet hankkia vanhuudenturva. Nykytilanne on siis hieman haastava yrittäjien näkökulmasta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä pohditaan, miten sosiaaliturvajärjestelmää tulisi uudistaa. Itse pidän huolestuttavana sitä, että yrittäjien luottamus työeläkejärjestelmään on heikentynyt. Mielestäni eläketurva on todella tärkeä, ja sen säilyminen on tärkeää. Se nähdään kuitenkin hieman eri tavalla yrittäjän silmin kuin muu sosiaaliturva.

Tommi: Mielenkiintoinen ja hyvin tärkeä kysymys. Muistan, kun itse ryhdyin yrittäjäksi: minimillä sitä YEL-työtuloa maksettiin. Kun yrittäjällä on ykkösprioriteettina saada yritys jaloilleen ja mielen päällä on arjen leipä, eläkeasioita tulee pohdittua usein vasta toiminnan vakiintumisvaiheessa. Mutta vanhetessa eläkkeen merkitys kasvaa ajatuksissa. Tällä hetkellä sosiaaliturva kertyy YEL-työtulon perusteella. Siksi on tärkeää, että se on tasolla, joka kantaa yrittäjää esimerkiksi sairastaessa. Toki on ymmärrettävä, että se, mitä yrittäjä kykenee tai haluaa maksaa yrityksen eri vaiheissa, vaihtelee.

Harri: Näin se menee. Nuori yrittäjä lähtee bisnes mielessä liikkeelle, eikä hänellä ehkä ole varaa pohtia sosiaaliturvaan liittyviä asioita, mutta asia muuttuu iän kertyessä. Nuorilla on matala YEL-työtulo, vanhemmilla yrittäjillä sen sijaan selvästi korkeampi. Usein aiheesta keskustellessa ajatellaan, että eläketurvaa pitäisi kerryttää tasaisesti koko yrittäjäuran ajan. On kuitenkin faktaa, että yrittämisessä sama ajattelumalli kuin työntekijöiden kohdalla ei toimi. Siksi järjestelmässä täytyisi olla joustoa, sillä rahavirta ei ole tasainen.

Tommi: Kun olin vielä pienyrittäjä ja ryhdyimme työllistämään ihmisiä, hartiat levenivät. Siinä kohtaa tuli korjattua oma eläketurva oikealle kohdalle. Mutta on muistettava, että se vaatii vakiintunutta toimintaa ja säännöllisiä tuloja. Tilanne on erityisen haastava yksinyrittäjille.

5. Työelämä on muutoksessa, ja esimerkiksi ns. kevytyrittäjyyden suosio on kasvussa. Millaista yrittäminen on vuonna 2025?

Harri: Tukipalveluissa, kuten laskutuspalveluissa, ja niiden järjestelyissä voi nähdä muutosta. Startup-yrittäjyys on toki uusi termi, ja uutta teknologiaa on tullut lyhyessä ajassa todella paljon. Yrittäjyyden ydin ja tapa toimia ovat kuitenkin säilyneet ennallaan. En usko, että vuoteen 2025 tässä tapahtuu suurta muutosta. Toki määrällisesti yksinyrittäjien määrä on kasvussa, ja porukka varmaan jatkaa kasvuaan.

Tommi: Kaikista ei ole yrittäjiksi. Yrittäjyys on paloa tehdä omaa juttua omalla tavalla. Halu toteuttaa itseään on mielentila ja kytkeytyy vahvasti tiettyyn ihmistyyppiinkin.

Harri: Yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla mahdollisena työllistymisvaihtoehtona kuin ennen. Olen samaa mieltä Tommin kanssa siitä, että yrittäminen ei sovi kaikille. On hyvä, että siihen kannustetaan, mutta erityisen tärkeää olisi synnyttää kestävää yrittäjyyttä.

Tommi: Suomi on hyvä maa yrittää. Kevytyrittäjyyttä voi tulla, mutta se on pienempi sivuvirta. Valtavirta on sitä, että perustetaan yrityksiä. En toki vähättele kevytyrittäjyyttä. Tässä maassa on paljon tilaa yrittäjille, jotka ottavat vastuuta ja jaksavat kantaa sen – sekä itsestään että työntekijöistään.

comments powered by Disqus