Huumorilla mutta tosissaan – näin syntyy innostava työpaikka

Vuoden alussa jaettiin palkintoja Suomen innostavimmille työpaikoille. S-ryhmä kahmi useita palkintoja, mutta suurten organisaatioiden sarjan voiton nappasi Osuuskauppa Suur-Savo. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lyytikäinen kertoo haastattelussa, miten innostava työpaikka syntyy.

Lyytikäinen vastaa nopeasti kysyttäessä, mikä tekee Suur-Savon Osuuskaupasta innostavan työpaikan.

– Meidän hyvä yhteishenki. Arvostamme toisiamme ja olemme avoimia. Meillä vallitsee yhdessä tekemisen meininki, ja mottomme onkin: suurella sydämellä, terveellä järjellä, huumorilla mutta tosissaan, kertoo Lyytikäinen.

Osuuskauppa Suur-Savo työllistää lähes 1 300 ihmistä. Into, rentous ja tekemisen ilo eivät synny suureen tai pieneenkään organisaatioon tuosta vain. Johto näyttää esimerkkiä myös Osuuskauppa Suur-Savossa.

– Yhteishenki lähtee johdosta. Meillä on hyvin rento kulttuuri toimitusjohtajasta alkaen. Hän on iloinen, vauhdikas ja puhelias kaveri. Lisäksi hän ajattelee arjessa ihmisiä. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että jokaisessa tilanteessa toimitusjohtajamme puhuu työtyytyväisyydestä ja sen tärkeydestä.

Työyhteisösovitteluilla merkittävä vaikutus työyhteisöihin

Vaikka olisi Suomen innostavimpien työpaikkojen kärkikastia, työtä riittää aina – niin myös Osuuskauppa Suur-Savossa.

– Joissakin toimipisteissämme on haasteita. Tartumme niihin esimerkiksi sisäisillä tutkimuksilla ja työyhteisösovittelulla. Ilman ongelmien ratkomista tuloskaan ei parane.

Osuuskauppa Suur-Savo järjesti ensimmäiset työyhteisösovittelut vuonna 2019. Sovittelijat koulutetaan omasta henkilökunnasta. Lyytikäisen mukaan sovittelut ovat olleet hyvin onnistuneita.

– Ne ovat tuoneet suurimmat nousut työtyytyväisyyskyselyihin. Parhaimmissa yksiköissä työtyytyväisyysindeksi on parantunut 25 yksikköä. Täytyy kuitenkin muistaa, että työyhteisösovittelu on vain prosessi. Loppupeleissä ihmiset päättävät, onnistuuko se vai ei. Se on kuitenkin erinomainen apuväline, kertoo Lyytikäinen.

Osuuskauppa Suur-Savossa työyhteisösovitteluista vastuuta kantaa pääluottamusmies Ulla Leskinen.

– Työyhteisösovittelu on prosessi, jossa sovittelija mahdollistaa sovittelun konfliktista ratkaisuun, mutta sovittelussa mukana olevat henkilöt tunnistavat ongelmat ja ratkaisevat ne, Leskinen toteaa.
Sovitteluissa käsiteltävissä aiheissa on usein taustalla inhimillinen väärinkäsitys tai yhteisten sääntöjen puuttuminen. Sovitteluista on tullut hyvää palautetta.

– Keskusteluissa ei koskaan moralisoida, kouluteta tai syyllistetä ketään. Sovittelussa olevat työntekijät kohdataan asiantuntijoina, jotka parhaiten tietävät juurisyyt ongelmiin, ja he myös löytävät ratkaisut niihin, painottaa Leskinen.

Työkykyjohtamista neuvotteluilla, varhaisella tuella ja hyvällä esimiestyöllä

Työkykyhaasteita on myös Osuuskauppa Suur-Savon arjessa. Useat työtehtävät ovat fyysisesti kuormittavia, mutta vaativien asiakkaiden myötä työntekijät kohtaavat myös henkistä kuormitusta.

– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin työkykyhaasteiden aiheuttaja, mutta myös mielenterveyden asiat ovat nousseet viime vuosien aikana. Yritämme parhaamme mukaan ratkaista ongelmia, kun niitä tulee vastaan. Käymme ahkerasti esimerkiksi työkykyneuvotteluita. Viime vuonna niitä oli noin 80. Samoissa luvuissa ollaan menty edeltävinä vuosina, kertoo Lyytikäinen.

Työkykyneuvotteluita käydään matalalla kynnyksellä. Lyytikäinen näkee Osuuskauppa Suur-Savon etuna sen, että kyseessä on monialayritys. Jos työntekijän työkyky ei enää riitä omaan työhön, löytyy mahdollisesti työtä, mihin työkyky riittää.

Varhaisen tuen keskustelut ovat toinen tärkeä työkykyjohtamisen keino. Esimiehiä on valmennettu ja tuettu varhaisen tuen mallin käyttämiseen.

– Seuraamme, kuinka paljon keskusteluja käydään. Viime vuonna Osuuskauppa Suur-Savossa käytiin 188 varhaisen tuen keskustelua, kun taas edeltävänä vuonna käytiin vain 78 keskustelua. Parantamisen varaa tässä on edelleen.

Lyytikäinen painottaa esimiesten työtä.

– Olemme kouluttaneet esimiehiämme paljon ja teemme Elon kanssa yhteistyötä esimiesten osaamisen kehittämisestä. Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään esimiestyöhön.

Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta seurataan ahkerasti. Tärkeinä mittareina Lyytikäinen mainitsee esimerkiksi sairauspoissaolojen ja eläkkeiden seurannan sekä työntekijöiden kanssa käytävien keskustelujen määrän.

– Tilastoja käydään säännöllisesti läpi johtoryhmässä, jotta yrityksen ylimmällä tasolla ollaan tietoisia luvuista. Asian tärkeys ymmärretään näin johdossa paremmin, sanoo Lyytikäinen.

Entä mikä innostaa Suomen innostavimman suuren työpaikan henkilöstöpäällikköä?

– Työn mielekkyys ja ihmiset! Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Mielekkyys syntyy kivoista työkavereista sekä mielenkiintoisesta ja monipuolisesta työstä. Kun työ on ilo, se on nautinto, toteaa Lyytikäinen.

Tuula Lyytikäisen vinkit työkykyjohtamiseen

  1. Ole empaattinen ja aidosti läsnä työyhteisössä. Pidä tuntosarvet herkkinä, niin aistit kehityssuuntia. Näin voit myös välittää aidosti ihmisistä. Et voi johtaa, jos ummistat silmäsi.
  2. Tee systemaattista, pitkäjänteistä työtä. Työkykyjohtaminen on normaalia, jatkuvaa toimintaa. Hyviä työkaluja tulee käyttää säännöllisesti. Tuhatkaan kirvestä ei kaada kuusta, jos kirveitä ei heiluta kukaan.
  3. Katse eteenpäin yhdessä. Työkykyjohtaminen on monen tahon yhteistyötä. Kun tavoite on yhteinen, siihen voidaan panostaa yhteisesti.

Tutustu Elon työkykyjohtamisen palveluihin >