Elon maksuton koulutus auttaa turvaamaan työyhteisön tasapainon

Epäasiallinen käytös lisääntyy suomalaisilla työpaikoilla, mutta sitä ei tarvitse hyväksyä. Työyhteisön kehittämiseen erikoistuneen Awen-yrityksen toimitusjohtaja Taina Riipinen kertoo Elon maksuttomassa koulutuksessa, miten kiusaajat saadaan kuriin ja työyhteisö takaisin tasapainoon.

Esimies valitsee jokaisen lounastunnin jälkeen yhden työntekijän, jolle huutaa solvauksia kurkku suorana. Toinen istuttaa tavoitteistaan jääneen myyjän kuukaudeksi ikkunattomaan työmaakoppiin, ja kolmas antaa palavereissa puheenvuoroja kaikille paitsi yhdelle.

Häirintä ja kiusaaminen työpaikalla on arkipäivää yllättävän monelle. Tilastojen mukaan jopa 140 000 suomalaista vuodessa kokee epäasiallista käytöstä töissä. Yleistyvä ilmiö koskettaa suoraan tai välillisesti jo 44 prosenttia palkansaajista.

”Tilanne ei ole paljonkaan muuttunut hiekkalaatikkoajoista. Matti riistää lapion Maijalta, ja Maija itkee. Jonkun täytyy puuttua asiaan ja osoittaa, ettei kiusaaminen saa jatkua”, kuvailee Awenin toimitusjohtaja Taina Riipinen Elon järjestämässä koulutustilaisuudessa. Maksuttoman koulutuksen teemana on työyhteisön tasapainon turvaaminen ja häiriötilanteista selviytyminen.

Kuvan on ottanut valokuvaaja Katja Lösönen.

Vain mielikuvitus rajoittaa kiusaajaa

Tunnettu aivotutkija David Rock on listannut viisi asiaa, jotka ylläpitävät ihmisen toimintakykyä työssä: status eli oma merkitys työyhteisössä, tulevaisuuden ennakointi, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja hallita sitä, joukkoon kuuluminen ja oikeudenmukainen kohtelu. Riipisen mukaan työpaikkakiusaaminen voi vaikuttaa näistä jokaiseen, sillä sen kirjo on yhtä laaja kuin ihmisen mielikuvitus.

”Kiusaaminen työyhteisössä on paljon muutakin kuin avointa haukkumista ja huutoa. Siihen liittyy usein henkistä väkivaltaa kuten työtehtävien karsimista, ylikuormittamista, tiedon pimittämistä tai ulkopuolelle jättämistä.”

Riipisen mielestä kaikkein julminta kiusaamista on epäoikeudenmukaisuus: se voi aiheuttaa jopa fyysistä kipua.

Paljasta piilokiusaaminen

Piilokiusaaminen saattaa pahimmassa tapauksessa pysyä salassa vuosia, ja Riipinen kehottaakin esimiehiä pysymään valppaina. Hän vertaa työyhteisöä kukkivaan puutarhaan, josta esimiehen velvollisuus on nyppiä rikkaruohot pois. Jos tehtävää laiminlyödään edes väliaikaisesti, tilanne riistäytyy helposti hallinnasta.

Tyypillisiä hälytysmerkkejä ovat tietylle osastolle keskittyneet sairauspoissaolot tai pidentyneet kahvi- ja lounastauot. Kun esimies epäilee työyhteisön tasapainon järkkyneen, asiaan täytyy puuttua heti.

”Ei kannata pelätä puuttumista vaan sitä, mitä seuraa, jos ei puutu”, Riipinen kiteyttää. Hän muistuttaa, että mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä syitä varhaiseen eläköitymiseen, ja sairauspoissaoloilla on merkittävä vaikutus yrityksen tulokseen. Jo prosentin pudotus poissaoloissa säästää sadan työntekijän yritykselle 77 000 euroa vuodessa.

Keskustelut avainasemassa

Yleinen virhe kiusaamisen tultua ilmi on ottaa se esille ainoastaan yleisellä tasolla, kuten vaikkapa yhteisellä luennolla työyhteisön kehittämispäivänä.

”Tällöin on tavallista, ettei kiusaaja koe asian koskevan häntä. Muut työntekijät saattavat kyllä keskustella työyhteisöasioista, mutta varsinainen ongelma jää käsittelemättä”, Riipinen kertoo.

Toinen kiusaajille tyypillinen puolustautumisreaktio on heittäytyä uhriksi ja väittää olevansa itse vainon kohteena. Riipinen uskoo, että lähimmäksi totuutta päästään kuulemalla mahdollisimman monia – mieluiten kaikkia – yrityksen työntekijöitä kahden kesken.

”Henkilökohtaisissa keskusteluissa työntekijät voivat kertoa näkemästään ja kuulemastaan luottamuksella ja pelkäämättä oman asemansa puolesta. Samalla heiltä pystyy kysymään ideoita työyhteisön tasapainon parantamiseksi. Se saa heidät tuntemaan itsensä arvostetuiksi, ja he myös sitoutuvat helpommin itse keksimiinsä kehitystoimiin.”

Tasapainosuunnitelma vie eteenpäin

Riipinen suosittelee isommille yrityksille omaa työyhteisön tasapainosuunnitelmaa eli yhteistä ohjetta, jonka mukaan epäasialliseen kohteluun puututaan. Sen avulla selvitystyö lähtee käyntiin luontevasti ja johdonmukaisesti.

Lisäksi Riipinen kuuluttaa pitkäjänteisyyttä: ”Kiusaamisen vaikutukset voivat tuntua vuosikausia. Siksi on olennaista jatkaa seurantaa, vaikka tilanne olisi pintapuolisesti rauhoittunut. Jos ongelmat eivät poistu, kannattaa pyytää rohkeasti apua työterveyshuollosta. Ulkopuoliselle on usein helpompi puhua.”

Koulutus kertoo työnantajan velvollisuudet

Awenin maksuttomassa koulutuksessa paneudutaan myös työnantajan juridisiin velvollisuuksiin pitkään jatkuneissa häiriötilanteissa. Asianajaja Mika Kivikoski asianajotoimisto Kivikoski&Haavistosta neuvoo, mitä työnantajan on tehtävä paitsi auttaakseen työyhteisöä myös välttääkseen vakavat seuraamukset omalla kohdallaan.

Lain mukaan työnantajan tulee aina käynnistää selvitystyö välittömästi ja kertoa siitä asianosaisille. Tärkeintä on, että kaikki haastattelut kirjataan ylös ja dokumentit, kuten sähköpostit ja palaverimuistiot, säilytetään. Näin työnantaja voi tarvittaessa todistaa toimineensa oikein.

Awenin koulutus järjestetään seuraavan kerran maaliskuussa 2018 Seinäjoella ja toukokuussa Tampereella. Katso koko koulutuskalenteri tästä ja ilmoittaudu mukaan!