”Elon koulutuksella uutta näkökulmaa nuoriin työntekijöihin”

Syksyn koulutustarjontaamme kuuluu keväällä käynnistynyt valmennus ”Nuoren mielen kohtaaminen ja johtaminen”. Koulutuksessa pohdimme Suomen Mielenterveysseuran kouluttajan Susanna Kososen kanssa, mitä nuoret työntekijät odottavat työelämältä ja miten meidän jo työelämässä olevien kannattaisi ottaa huomioon nuorten tarpeet ja odotukset.

Susanna Kososen keskeinen viesti osallistujille kiteytyy sanoihin ”Välitä” ja ”Kysy, älä oleta.”

”Nuori osaa harvoin sanoittaa odotuksiaan ja myös lisätiedon kysyminen saattaa olla aluksi hämmentävää ja pelottavaa”, kertoo Susanna. ”Siksi tärkeää on luoda jo työsuhteen alkaessa ilmapiiri, jossa nuori tohtii kysyä ja kokee, että kysymykset otetaan todesta. Tähän päästään, kun nuori aistii aidon välittämisen ja kiinnostuksen – että joku oikeasti kuuntelee ja miettii vastauksia hänen kysymyksiinsä.”

Monet työelämän käytännöt ovat nuorelle vieraita ja selityksen sana on paikallaan. Toisen asteen koulutusreformi tuo työpaikoille entistä enemmän nuoria, jotka tarvitsevat aikuisten tukea työelämään siirtymiseen. Perehdyttäminen saa olla hyvin miksi-painotteista: Kun nuorelle selitetään vaikkapa, miksi työpisteellä pitää olla jo viisi minuuttia ennen oman työvuoron alkua (koska kassan vaihtoon kuluu jonkin verran aikaa), hän omaksuu ja ymmärtää työpaikan käytänteet helpommin eikä jää ihmettelemään, miksi näin toimitaan.

Perehdyttäessä on hyvä kertoa nuorelle työntekijälle, miksi työtehtävät tehdään tietyillä tavoilla, kertoo Susanna.

Täysi-ikäinen muttei valmis aikuinen

Susanna pyytää muistamaan, että vaikka ihminen on 18-vuotiaana täysi-ikäinen, hän ei suinkaan ole valmis aikuinen. Aivojen eri lohkot kypsyvät eri tahtiin ja muun muassa aikakäsitykseen, syy-seuraussuhteisiin ja arvoihin liittyvä etulohko jatkaa kypsymistään lähes 30 vuoden ikään saakka. Siksi esimerkiksi käsitys työtehtävien tekemisen tärkeysjärjestyksestä voi olla nuorella erilainen kuin kokeneemmalla perehdyttäjällään. Jälleen kerran ratkaisu on ymmärrys ja ajan antaminen – esimerkiksi selittämällä, miksi on tärkeää lajitella herkästi pilaantuva ruokakuorma kylmäkaappiin ennen kahvitauolle lähtemistä.

Hyvään ja välittävään työyhteisöön kuuluu erilaisten tunteiden salliminen. Esimerkiksi surun kanssa saa tulla töihin ja joskus työ voi toimia jopa lääkkeenä murheisiin. Nuori työntekijä on hyvin herkkä vaistoamaan työyhteisön vakiintuneet käytännöt hyvässä ja pahassa ja on myös ikääntyviä alttiimpi toimimaan niin kuin muutkin toimivat. Mallioppiminen on isossa roolissa työelämään sopeutumisessa. Tämä pätee mm. työstä lähtöaikoihin ja lounastuntien pitoon mutta myös siihen, miten työpaikalla tuetaan työtoveria tai kuinka rohkeasti asiat otetaan puheeksi. Jokaisella työpaikalla olisi hyväksi kysyä entistä herkemmin työtoverilta: ”Minusta tuntuu, että sinulla ei ole kaikki hyvin – miten voisin auttaa sinua?”

Parhaiten Susannan mukaan nuoren sopeutuminen työelämään käynnistyy, kun hän saa alussa vierelleen perehdyttäjän, joka näyttää työt käytännössä. Yhtä tärkeää kuin asioiden osaaminen on perehdyttäjän asenne.

”Nuorelle ei voi teeskennellä eikä häntä kuulu käskyttää etäältä. Tärkeää on olla hänelle läsnä ja ottaa hänet todesta. Ohjauksellisella otteella pääsee pitkälle. Päteminen puolestaan ei toimi. Nuoren kanssa käytetyt perehdytystunnit ovat arvokkaita. Niiden hinnalla saadaan oppimiseen ja sitoutumiseen halukkaita uusia työntekijöitä”, painottaa Susanna.

Elon seuraava koulutus ”Nuoren mielen kohtaaminen ja johtaminen” pidetään Helsingissä 27.11.2018. Ilmoittaudu mukaan täältä: www.elo.fi/ilmoittaudu. Huomioithan, että koulutukset on tarkoitettu Elon asiakkaille.