Uusia ratkaisuja työkyvyn tukemiseen

Vamma tai sairaus voi estää omassa työssä jatkamisen jopa pysyvästi. Silloin on pohdittava, minkälaiseen työhön voi sairaudesta huolimatta palata turvallisesti. Tätä varten työterveyshuollossa on nyt käytettävissä uutta osaamista, kun asiantuntijaksi hyväksytään myös sosiaali- ja kuntoutusalan ammattilainen.

Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos
Kari-Pekka Martimo

Sairas ei ole välttämättä työkyvytön

Vaikka sanotaan, että ”aika parantaa haavat”, työkyvyttömyydelle odottaminen on suoranaista myrkkyä. Mitä pitempään sairausloma jatkuu, sitä hankalampaa sieltä on palata töihin. Siksi on viivästelemättä pyrittävä löytämään sairauspoissaololle vaihtoehtoja, vaikka sairaus itsessään ei paranisikaan.

Osasairauspäivärahan avulla on mahdollista helpottaa työhön paluuta puolittamalla työaika tilapäisesti. Jos tarvitaan pysyvämpiä ratkaisuja, ne voivat löytyä ammatillisesta kuntoutuksesta. Siinä tavoite on löytää työntekijälle sellainen työ, jossa pärjää sairaudesta huolimatta. Joskus oman työn tai työajan muokkaaminen ei riitä ja ammatillisessa kuntoutuksessa tarvitaan muita ratkaisuja.

Etsivä löytää, kysyvälle vastataan

On olemassa paljon mahdollisuuksia jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta, kun vaan tietää, mistä niitä etsii. Työterveyshuollon ammattilaiset ovat tähänkin asti tehneet parhaansa. Kuitenkin kuntoutus- ja sosiaaliala vaatii järjestelmien monimutkaisuudesta johtuen sellaista osaamista, jota työterveyshuollossa ei tähän mennessä välttämättä ole ollut.

Ratkaisut työssä jatkamiseen löytyvät, kun selvitetään muutkin kuin lääketieteelliset ongelmat työhön palaamisessa. Tarvitaan laaja-alainen näkemys käytettävissä olevista kuntoutuksen, koulutuksen ja työelämän mahdollisuuksista, joiden hyödyntäminen on nimenomaan sosiaalialan asiantuntijan ammattitaitoa.

Sosiaalialan asiantuntijan kustannuksista Kela voi korvata työnantajalle jopa 60 %. Tälle korvattavuudelle on kuitenkin kolme edellytystä. Ensinnäkin asiantuntijalla täytyy olla sopivan pohjakoulutuksen lisäksi työterveyshuollon koulutus, jota antaa Työterveyslaitos. Toiseksi, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tulee kirjata toimintatapa, jossa sosiaalialan asiantuntijaa käytetään työterveyslääkärin tai -hoitajan toteaman tarpeen pohjalta. Kolmas edellytys on, että palvelu rajoittuu muutamaan tapaamiseen käytettävissä olevien mahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Yhdessä pohtien uusiin ratkaisuihin

Sosiaalialan asiantuntija selvittää yhdessä työntekijän kanssa ne palvelut, joilla työhön paluuta voidaan tukea huomioiden sairauden asettamat rajoitteet sekä muut työllistymiseen vaikuttavat tekijät. Keskeistä on varmistaa riittävä toimeentulo ja toimenpiteille saatava taloudellinen tuki.

Sosiaalialan asiantuntijoita löytyy työterveysyksiköiden lisäksi kuntoutuslaitoksista ja muutamilta isoilta työpaikoilta. Heitä voidaan kutsua monilla eri titteleillä työ(kyky)valmentajista kuntoutusohjaajien kautta työkykykoordinaattoreihin.

Uusi ammattilainen on suorastaan välttämätön silloin, kun sairauspoissaolo jatkuu kuukausia. Silloin viimeistään on pohdittava, löytyykö ratkaisuja koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilun keinoin. Juuri tässä sosiaalialan ja kuntoutuksen tuntevan asiantuntijan osaaminen on parhaimmillaan. Eikä osaaminen ole vain teoriaa, vaan hän auttaa myös etuisuuksiin ja hakemuksiin liittyvässä käytännön paperityössä.

Yksilöllisesti tukien eteenpäin

Kun sosiaalialan asiantuntija on käytettävissä, ei yhteistyötä kannata rajoittaa vain siihen, mitä Kela korvaa työterveyshuoltona. Sairaus ja työkyvyttömyys ovat ihmiselle aina kriisi. Siksi tarvitaan ”valmentajaa”, joka tuntee järjestelmät yleisellä tasolla, mutta osaa myös tukea osatyökykyistä työntekijää henkilökohtaisella tasolla. Tällöin palvelua ei rajoiteta muutamaan tapaamiseen, vaan osatyökykyisen tarpeiden ja valmiuksien pohjalta tehdään selkeä ja seurattava suunnitelma, jolla yhdessä varmistetaan turvallinen työhön paluu ja sopivassa työssä jatkaminen.

Joskus työstä poissaolo sairauslomalla venyy yli vuoden mittaiseksi. Viimeistään tässä vaiheessa jokaisella pitäisi olla oikeus tavata sosiaalialan asiantuntija. Vaikka eläkevakuuttajalta olisi jo ammatillisen kuntoutuksen lupaus, suunnitelma ei välttämättä lähde syntymään. Työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon kyseessä ollen etuisuuksien viidakko tihenee entisestään, mikä tekee sosiaalialan asiantuntijan entistä tarpeellisemmaksi.

Sairauden hoito on aina ensisijaisesti lääketieteellistä, mutta siihen liittyvä työkyvyttömyys on paljon muutakin. Jos tämän muun ”hoidon” kanssa viivytellään, vaarannetaan onnistunut paluu takaisin työelämään. Siksi kaikissa pitkittyvissä sairauspoissaoloissa on tärkeää ottaa mukaan työterveyshuolto, vaikka vastuu sairaanhoidosta pysyisikin hoitavalla lääkärillä. Sitä kautta voidaan hyödyntää myös sosiaalialan asiantuntijaa ja parantaa mahdollisuuksia palata sopiviin töihin sairauksista huolimatta.

Kari-Pekka Martimo, LT
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtaja, Työterveyslaitos
 

comments powered by Disqus