Suomessa työkyvyttömyys yleisempää kuin muualla

Muutama vuosi sitten tehdyssä vertailussa sairauslomien määrä oli Suomessa OECD-maiden kolmanneksi suurin ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä neljänneksi suurin. Suomessa työikäisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä noin 7,5 prosenttia, kun OECD-maissa luku on keskimäärin 6 prosenttia. Kun työkyvyttömyyden syyt vaihtelevat yksilöittäin, ammattialoittain ja ikäryhmittäinkin, ei yhden ratkaisun viestiminen työnantajille ratkaise ongelmia.

Yritysten välillä sairauspoissaoloerot ovat huikeita. Pahimmillaan sairauspoissaolojen osuus on jopa 15 prosenttia. Pelkät sairaudet eivät tätä selitä. Runsaat sairauspoissaolot ennustavat työkyvyttömyyttä. Monessa isossa yrityksessä on ilahduttavasti kehitetty toimenpiteitä työkyvyttömyysriskin hallintaan.

Maarit Gockel​
Maarit Gockel​

Vakavia ja selvästi elinikää laskevia tauteja eläkehakemuksissa on suhteellisen vähän. Työkyvyttömyysriskiä lisäävät tutkitusti tupakointi, alkoholin suurkulutus, lihavuus ja fyysinen passiivisuus, kuten myös työn heikko hallinta ja koetut suuret vaatimukset. Osalle lääkäreistä on vaikeaa keskustella potilaan kanssa alkoholista ja painosta, vaikka potilaan elämänlaatu tätä vaatisi.

Alkoholin osuus masennustaudissa ja sydämen vajaatoiminnassa selviää usein vasta lisäselvityksiä hankittaessa. Alkoholin suurkuluttajien määrän on arvioitu olevan työikäisistä naisista noin 10 prosenttia ja miehistä noin 20 prosenttia.

Työikäisistä vain joka kolmas on normaalipainoinen. Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa on lisääntynyt sairaalloisen lihavat hakijat, joiden yleiskunto ei riitä työntekoon. Laajan Terveys 2011 -väestötutkimuksen mukaan vain joka kymmenes noudattaa valtakunnallisen kestävyys- ja lihaskuntoliikunnan suositusta: ripeää kestävyysliikuntaa 2,5 tuntia viikossa ja kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa.

Osassa sairaanhoitopiirejä jatkotutkimuksiin ja hoitoon pääsyssä on luvattoman pitkiä odotusaikoja. Kun sairaanhoitopiirit eivät maksa työkyvyttömyysmenoja, kuluu aikaa liian usein odotellessa pääsyä toimenpiteisiin. Suomalainen potilas on ihmeen nöyrä kuluttaja. Jo puolen vuoden sairausloma alkaa syrjäyttää työelämästä.

Uusista työkyvyttömyyshakemuksista suurin osa johtuu tuki- ja liikuntaelin- sekä mielenterveyden sairauksista. Fyysistä työtä tekevien riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on yli kaksinkertainen toimihenkilöihin nähden. Työn fyysiseen kuormitukseen ja työolosuhteisiin vaikuttaminen on merkityksellistä etenkin yli 50-vuotiailla ja fyysistä työtä tekevillä, kun tavoitellaan työssä jatkamisen tukemista.

Terveyden edistäminen ja työolojen parantaminen tukevat työssä selviytymistä. Työpaikan turvallisuus ja sosiaalinen tuki sekä yhteistyö muodostavat pohjan työssä selviämiselle. Yksilön ja työyhteisön riskien tunnistaminen ja riskeihin puuttumisen selvät ohjeet, sairauslomien seuranta ja hallintakeinot sekä työhön paluun tuki vähentävät työkyvyttömyysriskiä.

Työkyvyttömyysriskin vähentäminen onnistuu, jos johto ottaa vastuun prosessista. Työterveyshuollon tulee kyetä raporttiensa avulla nostamaan kehityskohteita esille. Eläkevakuutusyhtiöistä saa apua riskin arviointiin ja sitä vähentävien toimenpiteiden suunnitteluun. Yksilön omaa vastuuta toimintakyvystään tulee myös korostaa. Uudistuva sairaanhoitomalli antaa hyvät mahdollisuudet kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja hoitoa nopeuttavia toimintatapoja.

Maarit Gockel 

Kirjoittaja on Elon lääketieteellinen johtaja. 
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatissa 6.5.2014.

comments powered by Disqus