Säästetäänkö yhdessä 1,3 miljardia?

Satu Huber​
Satu Huber​

Hei sinä johtaja tai esimies, onko omalla työpaikallasi työkykyongelmia? Miten henkilöstönne voi? Seuraatko työhyvinvoinnin tunnuslukuja? Kysytkö, että ai, mitä tunnuslukuja?

Työkyvyn merkitys niin yritysten, työntekijöiden kuin koko yhteiskunnan kannalta on kiistaton. Hyvästä työkyvystä hyötyvät kaikki. Ongelmat puolestaan kolahtavat jokaisen nilkkaan.

Työkykyongelmat saattavat maksaa yrityksille vuodessa jopa tuhansia euroja työntekijää kohti. Työntekijälle työkyvyn menettäminen merkitsee usein sekä inhimillistä että taloudellista kriisiä.

Siksi jokaisen johtajan pitäisi olla perillä siitä, miten työkyvyn tilannetta voi seurata. On tärkeää tunnistaa esimerkiksi sairauspoissaolojen määrä ja jakautuminen yrityksen sisällä. Kaikki sairauspoissaolot eivät selity lääketieteellisillä syillä, vaan myös työyhteisöllä on suuri vaikutus. Työkyvyn seurantaan ja ylläpitämiseen käytetyt panostukset maksavat useiden arvioiden mukaan itsensä moninkertaisesti takaisin.

Yrityksen työkykytilanteen selvittäminen on yksi Elon tarjoamista palveluista. Teemme asiakkaidemme kanssa paljon yhteistyötä työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi. Työeläkeyhtiönä voimme tukea muun muassa tarjoamalla mahdollisuuksia työeläkekuntoutukseen ja tukemalla työhyvinvoinnin kehittämistä.

Usein työkykyyn voidaan vaikuttaa tehokkaasti hyvällä johtamisella ja työyhteisön perusasioiden kuntoon laittamisella. Vaikka nämä asiat ovat arkijärjellä helposti ymmärrettäviä, on ulkopuolinen apu usein tarpeen. Siksi työkykyasioissa hyvä yhteistyö työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa kannattaa varmistaa.

Entä tunnenko itse oman työyhteisöni tilanteen? Eli onko suutarin lapsella kenkiä? Voin sanoa, että kyllä meillä vähintään melko hyvä käsitys on työyhteisömme tilasta ja työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista. Kiitos tästä kuuluu osittain työkykyjohtamisen benchmark -hankkeelle, johon osallistumme tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Hankkeeseen on osallistunut jo yli sata suomalaisyritystä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja työtapaturmat.

Viimeisimpien tulosten mukaan tekemättömästä työstä aiheutuvat kustannukset ovat yrityksestä riippuen 850–4 300 euroa työntekijää kohden. Jos tulokset suhteutetaan koko Suomen yksityissektoriin, ovat vuosikustannukset noin 4–5 miljardia. Jos kaikki yksityisellä sektorilla toimivat yritykset yltäisivät parhaiten menestyneiden yritysten tasolle, olisi vuodessa mahdollista saavuttaa 1,3 miljardin säästöt suorissa kustannuksissa.

Hankkeen kick off -seminaarissa maaliskuun alussa kuultiin kokemuksia yritysten työkykyhankkeista. Atria on onnistunut nostamaan eläkkeellelähdön keski-ikää vuosina 2009–2013 peräti kolmella vuodella 63,2 vuoteen. Samalla sairauspoissaolot ovat pudonneet lähes puoleen. Tulokset eivät ole syntyneet sattumalta, vaan taustalla on vuosien suunnitelmallinen työ.

Seminaarissa oli upeaa kuulla, kuinka yhteneväinen näkemys työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajilla oli työkykyasioissa. Tässä asiassa olemme kaikki samalla puolella.

Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt viime vuosina laskuun. Hyvästä kehityksestä huolimatta meidän on edelleen tehtävä töitä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Erityisen huolestuttavaa on, että mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yli kolmanneksen työkyvyttömyyseläkemenoista.

Työpaikoilla on tärkeää saada perusasiat kuntoon: kun arki on sujuvaa ja työntekijät kokevat saavansa arvostusta ja kannustusta, paranevat työssä jatkamisen mahdollisuudet terveydellisistä ongelmista huolimatta. Kaikki voittavat, kun työyhteisö tukee jokaista jäsentään.  

Satu Huber 
Kirjoittaja on Elon varatoimitusjohtaja. Hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa Elon työhyvinvointipalvelut

 

Kirjoitus on julkaistu Elon verkkosisvuilla 26.3.2014

comments powered by Disqus