Onko työelämä mennyt rikki? Väitän, että ei

Viime vuosina on suomen kielessä tullut tavaksi, että jos jotakin asiaa halutaan muuttaa, sanotaan, että se on mennyt rikki. Kun seuraa mediassa käytävää keskustelua, tulee äkkiä sellainen ajatus, että työelämä on mennyt rikki: ihmiset uupuvat työtaakkansa alle, työpaikoilla esiintyy kiusaamista, työpaikat menevät alta ja taloudessa näkyy vain satunnaisia valonpilkahduksia.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä ei ole koko totuus nykymenosta. Päivittäin töissä käy iso joukko ihmisiä, jotka pitävät, innostuvat ja jopa nauttivatkin työstään. On yrityksiä, jotka menestyvät, ja niitäkin, joilla ei juuri nyt mene niin hyvin, mutta jotka pyrkivät hoitamaan hommat asiallisesti ja etsivät vaikeissa tilanteissa mahdollisimman vähän henkilöstöä vahingoittavaa ulospääsyä.

Työelämää on kehitettävä jatkuvasti. Systemaattisen kehittämisen tuloksena voidaan saada lisää työelämässä hyvinvoivia ihmisiä ja sitä kautta parantaa tuottavuutta. Työelämän epäkohtiin tulee puuttua. Jo paremmalla tiedolla hyvistä henkilöstöjohtamisen käytännöistä voidaan saada paljon aikaan.

Työeläkeyhtiöillä on ollut aitiopaikka suomalaisten työuriin ja työelämään yli viidenkymmenen vuoden ajan. Me näemme jo tilastoista, että työurat ovat pidentyneet merkittävästi. Me näemme, että työkyvyttömyys on yhä harvemmin syy jäädä pois työelämästä.

Työeläkeyhtiöt ovat toimineet työelämän kehittäjinä nyt jo parinkymmenen vuoden ajan, ja missiona on ollut työurien pidentäminen. Työeläkeyhtiöille tämä rooli istuu, sillä työeläkejärjestelmän piirissä ovat kaikki työssäkäyvät suomalaiset ja meillä on luonteva kontakti suomalaisiin yrityksiin. Olen itse saanut seurata suomalaista työelämää juuri kyseisen ajanjakson ja näen, että suunta on ollut koko ajan eteenpäin. Työelämän kehittämisestä on tullut tänä aikana systemaattisempaa ja johtamisen ja työyhteisöjen ongelmiin puututaan yhä useammin. En väitä, että tämä olisi pelkästään työeläkeyhtiöiden työhyvinvointitoiminnan ansiota, mutta väitän, että työeläkeyhtiöiden tekemällä työllä on ollut käänteentekevä vaikutus ainakin asenteissa ja keskustelun avaajana. Hyvien henkilöstöjohtamisen käytäntöjen vieminen yrityksiin ja yritysten vastuuhenkilöiden sparraaminen on avannut silmiä työelämän kehittämiseen, jolla on ollut vaikutuksensa koko työelämän kenttään.

Työhyvinvointi on sitä, että arki sujuu, ja siksi on tärkeää, että juuri arjen työtä ja sen johtamista kehitetään.

Tänään tulevat voimaan Finanssivalvonnan uudet ohjeet työeläkeyhtiöille työkyvyttömyysriskin hallintaan tähtäävistä toimista. Ohjeet kirkastavat sen, että työelämän kehittämisen täytyy lähteä työn, johtamisen ja työyhteisön toimivuuden kehittämisestä. Toiminnan tulee olla systemaattista ja riskiperusteista ja sen vaikuttavuutta tulee seurata. Työhyvinvointi on sitä, että arki sujuu, ja siksi on tärkeää, että juuri arjen työtä ja sen johtamista kehitetään. Vaikka yksittäinen liikuntapäivä voi antaa yksilölle kipinän kunnon kohottamiseen, sillä ei vielä pysyvästi muuteta työelämää.

Me Elossa olemme tyytyväisiä siihen, että alalle saadaan nyt yhtenäiset säännöt työelämän kehittämiseen. Haluamme jatkaa innostuneesti yritysten kannustamista parempaan henkilöstöjohtamiseen ja työkyvyttömyysriskin alentamiseen. Meillä on palo ja into työelämän kehittämiseen ja loistava alueellisesti toimivien ammattilaisten joukko. Tutustu työhyvinvointipalveluihimme osoitteessa www.elo.fi/tyohyvinvointi.

Korjataan ja parannetaan yhdessä työelämää!

Anu Suutela-Vuorinen

Kirjoittaja on Elon työhyvinvointijohtaja.

comments powered by Disqus