Muuttuvatko sairaudet, muuttuuko hoito vai vaihtuuko suhtautuminen haittaan?

Työttömyysputki ja yksilöllinen varhaiseläke siirsivät 2000-luvun alkupuolella eläkkeelle paljon työntekijöitä, joista melkoinen osa olisi selvinnyt fyysisesti ja psyykkisesti sopivissa työpaikoissa eläkeikään saakka. Ei siis ole ihme, että työllisten osuus työikäisistä on ollut matala ja että OECD-tilastojen mukaan vuonna 2009 Suomessa meillä oli OECD-maista kolmanneksi ja neljänneksi eniten sairausloma- ja työkyvyttömyyskustannuksia bruttokansantuotteeseen verrattuna. Kustannusero silloin oli jo 2 miljardia vuodessa verrattuna OECD:n maiden keskiarvoon.

Maarit Gockel

Noin kymmenen vuotta sitten Ruotsissa päädyttiin tavallisimpien sairauslomien pituuden suosituksien laatimiseen. Nämä haudattiin suomeksi kääntämisen jälkeen meillä 10 vuodeksi. Nyt kuitenkin on perustettu työryhmä, joka työskentelee aiheen piirissä. Tämä on tärkeää, sillä tutkitusti lääkärit Suomessakin kokevat, ettei heillä aina ole riittävästi tietoa sairausloman tarpeen ja pituuden määrittämiseen. Sairauslomien määrän laskusta huolimatta suhteellinen asemamme yhtenä OECD-maista, joissa on eniten henkilöitä työkyvyttömyyseläkkeellä, ei ole merkittävästi parantunut.

Työkyvyttömyyden syissä muutoksia ja nousevia trendejä

Kelan 5.12. järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin sairauspoissaolojen trendejä ja työkyvyttömyyden polkuja. Hienoista sairauspoissaolojen laskua on näkyvissä. ETK:n tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyden lasku selittyy pitkälti kuitenkin kansan koulutustason nousulla.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus suurimpana uuden työkyvyttömyyden syynä on pysynyt tasaisena, mutta tässä – kuten mielenterveyden sairauksien aiheuttamissa sairauslomissa – on vähenemistä. Selkätautien hoito on muuttunut aktiivisemmaksi, mikä selittää etenkin tästä syystä sairauslomien määrän laskua. Nousevana trendinä havaittavissa on sairaalloisesta lihavuudesta kärsivien työkyvyttömyyseläkettä hakevien osuus, mikä heijastuu isojen nivelten ja diabeteksen komplikaatioihin.

Sydäntautien osuus on vähentynyt työikäisillä. Vaikeiden mielenterveyden sairauksien osuus näyttää pysyvän samalla tasolla. Nuorten mielenterveyden häiriöiden osuus ei ole laskenut, ja tässä on takana nuorten naisten lisääntynyt sairauspoissaolo.

Ammatillisella kuntoutuksella mahdollisuuksia työkyvyn parantamiseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan terveydentila on etenkin yli 50-vuotialla kohentunut. Tämän tuleekin näkyä sairausloma- ja työkyvyttömyystilastoissa. Ammatillisen työeläkekuntoutuksen ensisijaisuus ja yksityisen alan ammatillisen työkyvyn arvion mahdollisuus vasta 60-vuoden iässä selittävät työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvanutta hylkäysosuutta. Hylkäyksen saaneissa on paljon työttömiä ja vähäisen työuran saaneita, joiden pääsy sopiviin töihin on haastavaa. Ammatillisen kuntoutuksen kautta monelle löytyy uusi työ. Etenkin eläkekustannuksistaan vastaavilla isoilla yrityksillä on käytössä hyvät mallit työkyvyn tukemiseen.

Ammatillisen koulutuksen tuleva muutos voi tarjota moduulikoulutuksen ja näyttötutkinnon avulla mahdollisuuden myös hieman vaatimattomamman koulutuksen saaneille osoittaa osaamistaan. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan Suomen koulutustason nouseminen selittää pitkälle työkyvyttömyyden laskua. Koulutusjärjestelmien ulkopuolelle jäävät tulisikin saada koulutukseen, jotta positiivinen kehitys jatkuisi.

Maarit Gockel

Kirjoittaja on Elon lääketieteellinen johtaja

comments powered by Disqus