Miten innostaa henkilöstö mukaan työpaikan kehittämistyöhön?

Työssä kuten elämässä yleensäkin pätee sääntö: mitä enemmän voi itse vaikuttaa asioihin, sitä paremmin niihin sitoutuu.
 
Työpaikalla on usein meneillään monia hankkeita ja projekteja, jotka liittyvät joko yksittäisiin työtehtäviin tai laajempiin kokonaisuuksiin. Osa hankkeista selviää maaliin saakka ja osa hiipuu vähin äänin. Valitettavan harvoin saavutuksia juhlitaan ja arvioidaan. Usein nurkan takana odottaakin uusi projekti, jonka käynnistämiseen on jo kiire.
 
Onnistunut kehittämistyö vaatii yhteistoimintaa ja jokaisen henkilön panostusta. Työhyvinvointikyselyjen perusteella henkilöstö haluaisi osallistua ja vaikuttaa asioihin enemmän. Toivotaan, että johto kuuntelisi ja kysyisi mielipiteitä. Kun samasta asiasta keskustelee johdon ja esimiesten kanssa, kuulee usein, että henkilöstöä kyllä yritetään aktivoida, mutta mielipidettä kysyttäessä henkilöstö on hiljaa. Mielipiteet kerrotaan vasta kahvihuoneessa tai tupakkapaikalla.

Marjut Pukarinen​
Marjut Pukarinen​


Mitä siis pitäisi tehdä, jotta kehittämistyöhön osallistuminen nähtäisiin yhteiseksi asiaksi, jossa työpaikalla ollaan samalla puolella eikä toista vastaan?

1. Luo foorumeja osallistumiseen

Kehittämistyöhön tarvitaan foorumeita eli paikkaa ja mahdollisuutta vaikuttaa. Näitä voivat olla muun muassa työpaikan viikko- tai kuukausipalaverit, projektiryhmät, tyhy-ryhmät, kehityskeskustelut, työhyvinvointikartoitukset, epäviralliset kahvipöytäkeskustelut sekä aloitelaatikot. On tärkeää, että vaikuttamisen mahdollisuuksia on paljon ja ne ovat yrityksensä näköisiä.
 
Muista kiittää ja palkita hyvistä ja toteuttamiskelpoisista aloitteista. Samalla tavoin on kerrottava, miksi joku aloite ei etene toteuttamiseen asti. Sinänsä hyvä hanke ei välttämättä aina ole järkevä yrityksen kokonaisuuden kannalta.

Vain avaamalla suusi voit viedä asioita eteenpäin.

Ihmiset ovat hyvin erilaisia keskustelijoita. Osa ei saa suuta auki juuri silloin, kun asiaa kysytään, osa taas pystyy spontaanisti kertomaan kommenttinsa. Ahaa-elämys voi syntyä myös vasta kokouksen jälkeen. Kokouksen jälkeiset ovensuukeskustelut eivät välttämättä ole huono asia, vaikka niitä usein kritisoidaan. Keskustelut pitäisi kuitenkin jalostaa toiminnaksi.
 
Tätä varten työpaikalle voidaan esimerkiksi perustaa oma kehittämistyöryhmä, jossa on mukana edustus koko työyhteisöstä. Kehittämisryhmällä on oltava johdon tuki, jolloin toiminta ei ole puuhastelua vaan tavoitteeseen ohjaavaa toimintaa. Työpaikalle voidaan myös valita henkilöstön keskuudesta ns. lähettiläitä, jotka vievät keskusteluiden antia eteenpäin.
 

2. Keskustelkaa yhteinen tavoite

Kehittämistyössä oleellista on yhteinen päämäärä ja näkemys. Se voi olla esimerkiksi työpaikka, jossa kaikkien on hyvä ja turvallista työskennellä. On tärkeää, että sekä johto, esimiehet että työntekijät allekirjoittavat tavoitteen. Yhtä tärkeä on miettiä, mitä tämä ihanteellinen työpaikka juuri minulle tarkoittaa.
 
Johto katsoo asioita hieman eri näkökulmasta kuin työntekijä. Kuitenkin molempien ymmärrystä ja panosta tarvitaan. Yhteinen näkemys edellyttää keskustelua. Työpaikan missio, visio ja strategia on pidettävä kehitystyössäkin visusti mielessä ja näitä joskus hyvinkin ylätasoisia käsitteitä on avattava ja konkretisoitava.
 
Usein kehittämistyön ajatellaan häiritsevän oikeaa työn tekemistä. Juuri sen pitäisi kuitenkin nimenomaan helpottaa ja sujuvoittaa työtä. Ihminen sitoutuu kehittämistyöhön silloin, kun ymmärtää sen merkityksen omaan työhön. On kannattavampaa osallistua kuin jäädä osallistumatta.
 

3. Suunnittele huolellisesti

Yrityksissä kuulee välillä puhuttavan siitä, kuinka tehdyt suunnitelmat eivät toimi lainkaan käytännössä. Yleensä johto katsoo kokonaisuutta ja työntekijä enemmän yksityiskohtia. Onnistuneeseen kehittämissuunnitelmaan tarvitaankin molempia näkökulmia. Suunnitelman tekeminen vaatii siis vuoropuhelua ylös, alas ja sivuille.
 
Oleellista on tehdä suunnitelma, jossa arvioidaan tehtyjä toimenpiteitä, määritellään uudet tavoitteet, sovitaan seurantamittarit ja resurssit sekä päätetään konkreettisesta toteutuksesta. Suunnitelman pitäisi ohjata toimintaan, joka on parempi kuin vanha tapa toimia.
 

4. Älä unohda palautetta

Kehittämistyön vaikein vaihe alkaa, kun suunnitelma viedään käytäntöön. Paperilla työpaikan koulutussuunnitelma voi näyttää oikein mainiolta, mutta käytännössä kustannukset voivat karata ja aikataulut pettää. Hankkeen hyödyt voivat jäävät kustannuksia vähäisemmiksi, mutta yhtä lailla tulokset voivat yllättää positiivisesti. Matkan varrella suunnitelmaa joudutaan usein muuttamaan. Tämä edellyttää jälleen kerran jokaisen sitoutumista ja herkkyyttä puuttua ja keskustella.

Työhyvinvointikyselyissä ylivoimaisesti eniten mainintoja tulee arvostuksesta, palautteesta ja viestinnästä. Kehittämistyö on erinomainen paikka kehittää myös näitä osa-alueita. Onnistunutta kehittämistyötä on syytä juhlia, vaikka tuntuisi, ettei siihen hektisessä arjessa olisi aikaa. Kiitä kehittämistyöhön osallistuneita. Vaikka työn mielekkyys syntyy ennen kaikkea omasta suhteesta työhön ja työn itsearvostamisesta, vaatii hyvän työilmapiirin ylläpitäminen myös ulkoa päin tulevan arvostuksen.
 
Eduskuntavaalien alla todettiin usein, että vain äänestämällä voit vaikuttaa. Työelämässä tämän voisi kääntää sanonnaksi vain avaamalla suusi voit viedä asioita eteenpäin. 

Marjut Pukarinen 
työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö 
Elo 

Kirjoitus on julkaistu Elon työhyvinvoinnin uutiskirjeessä. Tilaa uutiskirje ja liity postituslistalle >

comments powered by Disqus