Miten eläkkeen voi omistaa?

Viimeaikaisessa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta käydyssä keskustelussa on ollut esillä työeläkkeiden omaisuudensuoja. Esille on noussut kysymys:

Miksi ansaittuja eläkkeitä ei voida leikata, jos työeläkejärjestelmän tasapaino sitä vaatisi?

Omaisuudensuojasta on säädetty perustuslaissa. Kyseessä on siis jokaista koskeva perusoikeus. Kaikessa lyhykäisyydessään asiaa koskeva perustuslain pykälä kuuluu: ”Jokaisen omaisuus on turvattu”. Mutta miten tästä lauseesta on päästy tulkintaan, jonka mukaan ansaitun työeläkkeen katsotaan kuuluvan omaisuudensuojan piiriin mutta sen sijaan esimerkiksi oikeuden kansaneläkkeeseen ei?

Katri Ojala
Katri Ojala

Omaisuuden perustuslain suojalla turvataan varallisuusarvoisia oikeuksia ja etuja. Perustuslakivaliokunta on käsitellyt eläkkeiden omaisuudensuojaa useissa lausunnoissaan – käytäntö on siis muodostunut vakiintuneeksi. Ansaitun työeläkkeen omaisuudensuoja perustuu perustuslakivaliokunnan käytännössä siihen lähtökohtaan, että tietty ansiosidonnainen etuus ansaitaan palvelussuhteen kestäessä. Tällaista ansiosidonnaista etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana, vaikka se maksetaan vasta myöhemmin. Työskentelystä karttunut eläke on siis tavallaan osa aiemmin ansaittua palkkaa ja siksi omaisuudensuojan piirissä.

Kyse on luottamuksesta yhteiskunnan tekemiä lupauksia kohtaan

Eläkeoikeuksien omaisuudensuojassa on perustuslakivaliokunnan mukaan kyse ansaituksi katsotun konkreettisen edun, ei tietyn voimassa olevan eläkejärjestelmän suojaamisesta. Tulevaisuudessa karttuvaan eläketurvaan voidaan tehdä tietyin rajoituksin muutoksia lainsäädäntöä muuttamalla. Perustuslakivaliokunta on eläkejärjestelmien muutosten yhteydessä kiinnittänyt huomiota muutosten toteuttamiseen asteittain ja pyrkimykseen pehmentää muutosten vaikutuksia erityisesti lähitulevaisuudessa eläkeiän saavuttaviin henkilöihin. Perustuslakivaliokunnan mukaan näin voidaan suojata vanhempien ikäryhmien oikeutettuja odotuksia, joita vähän ennen eläkkeelle jäämistä toteutettavat eläkejärjestelmän ennakoimattomat muutokset voisivat muuten horjuttaa.

Maksussa oleviin eläkkeisiin on Suomessa kajottu vain indeksitarkistusten muodossa. Muutokset on katsottu mahdolliseksi, sillä maksussa olleen eläkkeen tasoa ei ole leikattu ja indeksitarkistus on katsottu vähäiseksi. Indeksikorotuksen leikkausta perusteltiin 1990-luvulla myös vastaavuudella palkkakehitykseen sekä maan poikkeuksellisella tilanteella laman vuoksi.

Ansaittujen eläkkeiden omaisuuden suoja kytkeytyy tiukasti toiseen isoon viimeaikaisessa keskustelussa esillä olleeseen kysymykseen: luottamukseen eläkejärjestelmää kohtaan. Eläkejärjestelmän tulee ansaita vakuutettujen luottamus, jotta sen toiminta on kestävällä pohjalla. Jos eläkkeen koskemattomuuteen ei voi luottaa, murenee samalla luottamus eläkejärjestelmään.

Katri Ojala

Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Työeläkeyhtiö Elossa

comments powered by Disqus