Miksi kaikki tulevat eläkkeet pitää olla ennalta varattuina?

Mikko Karpoja

Helsingin Sanomissa oli lauantaina 17.6. kaksikin juttua eläkkeistä. Rantala esitti sinänsä hyvältä vaikuttavaa yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä. Toinen juttu koski kahdeksan suuren maan eläkevastuita: siinä kerrottiin, että vastuissa on 400 biljoonan dollarin vaje. Tämän verran siis tarvittaisiin rahaa lisää, jotta eläkkeet voitaisiin maksaa. Juttu oli ihan asiallinen ja Eläketurvakeskuksen vastaukset ihan mainiota.

Se mitä jään aina ihmettelemään on, miksi nimenomaan eläkkeissä pitää olla kaikki tulevat suoritukset ennalta varattuina? Jos samaa logiikkaa jatketaan, niin eikö silloin työnantajan tulisi varata ennalta rahat, joilla hän maksaa kaikki työntekijöidensä tulevat palkkasuoritukset aina viimeiseen työntekohetkeen asti? Summa olisi varmasti huimempi kuin 400 biljoonaa. Samoin valtiolla tulisi olla varattuna rahat kaikkiin tuleviin kansalaisten sairauksien aiheuttamiin kuluihin kunkin elämän loppuun asti? Koska valtio vastaa myös siitä, että vanhustenhuolto on toimivaa, tulisi sillä lisäksi olla varat kaikkien kansalaisten tuleviin vanhuuden hoitomenoihin.

Yllä sanottu ei varmasti ole järkevää. On ihan mahdollista ja järkevää rahoittaa kustannuksia vasta sitten, kun niitä syntyy. Sama koskee myös eläkejärjestelmää.

Ennalta rahastointiin on syytä, jos näyttää siltä, että vuosittain kertyvät kulut nousevat kantokykyyn nähden liian suuriksi. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi väestömuutoksen vuoksi. Suomessa on ollut järkevää rahastoida ennalta väestön vanhenemisen vuoksi, ja myös sen takia, että saadut sijoitustuotot vähentävät työeläkemaksuilla rahoitettavaa osuutta. Minkähän takia vanhustenhuoltoa varten ei ole rahastoitu lainkaan, vaikka väestömuutos on ollut tiedossa?

Yksi syy siihen, miksi eläkkeissä vaaditaan täyttä vastuuta, on se, että eläkejärjestelmässä on toimijoita, jotka osaavat vastuun laskea.

Mikko Karpoja
Kirjoittaja on Elon aktuaaritoimesta vastaava johtaja.

comments powered by Disqus