Kuntoutus auttaa jatkamaan työelämässä sairaudesta huolimatta – Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020 julkaistu

Ammatillisen kuntoutuksen määrä on kasvanut koko työeläkejärjestelmässä 25-kertaiseksi vuosien 1991 ja 2014 välillä. Samalla kun ammatillisen kuntoutuksen suosio on lisääntynyt, ovat myös tulokset parantuneet. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistui vuonna 2014 jo 13 307 työntekijää tai yrittäjää. Kuntoutukseen osallistuneista 73 prosenttia palasi työhön.

Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vajaat 19 000 henkilöä ja suunta on ollut laskeva. Näillä näkymin työeläkekuntoutuksen asema tulee vahvistumaan entisestään. Jos alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutusten kehitys jatkuu viime vuosien tapaan, ylittää kuntoutujien määrä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän tällä vuosikymmenellä.

Milloin kuntoutus on ajankohtainen?

Ammatilliseen kuntoutukseen on oikeus, jos sairaus uhkaa johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle ja tätä uhkaa voidaan siirtää tai estää. Työntekijän tulee olla vakiintunut työelämään ja ansainnut lain vaatima euromäärä viimeisen viiden vuoden aikana.

Suuri osa hakemuksista tulee siinä vaiheessa, kun työssä alkaa olla vaikeuksia selviytyä sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä arvioidaan aina myös ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus. Kuntoutuksen edellytysten täyttyessä annetaan aina suoraan ennakkopäätös kuntoutuksesta.

Mahdollisuutta jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta voidaan tukea työkokeilulla, valmennuksella tai koulutuksella. Työhön paluun prosesseja ovat tehostaneet sekä mahdollisuus Kelan myöntämään osasairauslomaan että työterveyshuollolta edellytettävä lausunto, jos sairausloma on kestänyt 90 päivää. Työterveyshuollon kanssa käytävissä neuvotteluissa päästään usein suunnittelemaan työn muokkausta ja työhön paluuta.

Työeläkekuntoutuksen kehityssuunnat

Kehittämistarvetta on edelleen etenkin työttömien työntekijöiden ammatillisen kuntoutuksen tarpeen havainnoinnissa.

Yrittäjät ovat toistaiseksi osanneet hyödyntää ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta vähemmän kuin työntekijät. Yksi työeläkekuntoutuksen kehityskohde onkin uusien toimintamuotojen kehittäminen yrittäjien kuntoutukseen. Yrittäjän työtulo määrittää maksettavan kuntoutusrahan tason (eläke lisättynä 33 % korotuksella). Tätä yrittäjät eivät kuitenkaan aina tiedosta ajoissa. Asianmukaisella tasolla oleva työtulo helpottaisi taloudellisesti myös yrittäjien mahdollisuutta ammatilliseen kuntoutukseen.

Työkokeilun lisäksi monessa tilanteessa voisi olla tarvetta tukea myös yrittäjien ammatillisia valmiuksia. Kuntoutuksen onnistumista edesauttaisi myös se, jos työhönkuntoutuksen palveluntuottajien osaamista yrityselämästä kehitettäisiin. Ympäri maatamme löytyvien palveluntuottajien osaamisen vahvistaminen yrittäjien tukemiseen on tärkeää.

Sähköisten toimintatapojen kehittäminen tullee helpottamaan palvelua. Muuttuvassa työelämässä ammatillisen kuntoutuksen palveluiden kehittäminen on jatkuvaa.

Työterveyshuollon rooli on keskeinen

Työterveyshuolto on tärkeä kumppani ammatillisen kuntoutuksen toiminnalle. Tarve ammatilliseen kuntoutukseen huomataan usein työterveyshuollossa. Työntekijän, yrityksen, työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön hyvä yhteistyö antaa hyvän pohjan ammatillisen kuntoutuksen onnistumiselle ja työurien jatkamiselle. Hyvin toimiva työterveyshuolto onkin eläkeyhtiölle hyvin tärkeä yhteistyökumppani.

Työeläkevakuuttajat Tela on laatinut Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2020. Julkaisu sisältää havaintoja työeläkekuntoutuksen tilanteesta ja ottaa kantaa työeläkekuntoutuksen uudistumisen tärkeimpiin haasteisiin. Telan arvion mukaan työeläkekuntoutuksen asema tulee vahvistumaan entisestään, kun eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alussa.

comments powered by Disqus